Maahanmuutto on monitahoinen ilmiö, josta puhuttaessa on varottava yleistämistä.
Maahamme muuttaa ihmisä esimerkiksi työn, opiskelun, parisuhteen tai turvapaikan tavoittelun vuoksi. Meidän on syytä olla hyvä kohdemaa niille, jotka ovat halukkaista ja kyvykäitä kehittämään Suomea ja edistämään suomalaisten hyvinvointia.
Kukaan ei halua kotoutua maahan, jossa kokee olevansa halveksittu tai syrjitty.”
Työperustaisessa maahanmuutossa on kuitenkin käytettävä tarvehankintaa. Turvapaikkajärjestelmän taloudelliseen hyödyntämiseen kannustavat vetotekijät on poistettava.
Suomen on autettava hädänalaisia ihmisä
ja lievitettävä humanitaaristen kriisialuiden hätää, mutta päätökset on tehtävä itsenäisesti kansallisella tasolla. Humanitaarisen maahanmuuton on oltava hallittua, inhimillistä, ehdoiltaan selkeää ja suoen taloudellisen kantokyvyn huomioivaa. Avainasemassa ovat oikeudenmukaiset #turvapaikkaprosessit ja niitä seuraavat tehokkaat #kokouttamisprosessit ja niitä seuraaavat tehokkaak kotouttamistoimenpiteet tai nopeat palautukset. Maahanmuuttajilla on itsellään päävastuu kotoutumisestaan, joka on ilman heidän omaa aktiivisuuttaan. Kantavestön puolestaan kannattaa osoittaa yrittelijäitä tulijoita kohtaan #hyväksyntää ja #lähimmäisenrakkautta. Kukaan ei halua kotoutua maahan, jossa kokee olevansa halveksittu tai syrjitty.
Euroopan tasolla rakennettavat taakanjako kiintiöt ja sisäiset siirrot eivät ole kestävä #ratkaisu siirtolaiskriisin, vaan kannustavat sosiaalisen siirtolaisuuden lisääntymiseen. Sen sijaan on pyrittävä turvapaikkahakemuskäsittelyjen siirtämiseen Euroopan ulkopuolelle. Ptikällä aikavälillä on kansainvälisessä sääntelyssä pyrittävä siirtymään vaikeasti hallittavasta turvapaikkajärjestelmästä kohti pakolaisjärjestelmää, jossa vastaanottaja maat valitsevat humanitääriset #maahanmuuttajat jo kriisialuiella tai niiden läheisyydessä.