– ajtuksia sosiaali- ja terveydenhuolosta, työkyvyttömyydestä ja kuntoutumisesta
Suomi on edelläkävijä vammaisten oikeuksien edistämisessä. Vammaiset ihmiset jäävät kuienkin usein näkymättömiin ja ilman palveluita. Vammaiset ovat usein heikommassa asemassa muun muassa peruspalveluihin littyvien fyysisten esteiden vuoksi.
Esteettömyys kuuluu kaikille, ei vain terveille työssä käyville ihmisille
Esteettömyydesä ja saatavuudessa puhuttaessa on kyse ihmisten kohtelusta moninaisuuuden huomioimisesta. Tämä koskee niin rakennettua ympäristöä kuin esimerkiksi palveluja, viestintää ja asenteita.
Esteettömyys ja saavutettavuus takaavat jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Esteettömät ja saavutettavat ratkaisut sopivat kaikille ihmisille.
Termillä esteettömyys viitataan fyysiseen ympäristöön, kuten rakennuksiin , ulkoalueisiin ja liikennevälineisiin.
Termillä saavutettavuus tarkoitetaan verkko- ja muiden palvelujen sekä viestinnän soveltuvuutta kaikille. Tosinaan käytetään vain termiä esteetömyys, vaikka silllä tarkoitetaan sekä esteetömyyttä että saavutettavuutta.
Vammaispalvelulaki ohjaa toimintaa
Suomen lainsäädännössä on pitkä historia vammasiten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi.
Suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja oikeus tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaispalvelulain keskekisimmät säädökset ovat:
Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma (sosiaalitakuu)
Vammaispalvelulain suhde muuhun lainsäädäntöön
Henkilökohtainen apu
Silti moni asia ei vielä toteudu toivotulla tavalla ja vammaiset ihmiset kohtaavat ongelmia arkisissa askareissaan joita ei-vammaiset ihmiset eivät välttämättä tulisi edes ajatelleeksi ja vammainen ihminen kohtaa monia arkisia haasteita ja ongelmia mm.—
Saavutettavuudessa:
Kaikilla ei ole tietokonetta
Kaikilla ei ole varaa hankkia tai mahdollisuutta käyttää tietokonetta
Esim. vuokrat asumispalvelussa. Asukas saa yleensä vain yhden maksukuitin koko vuodeksi joka viedään maksupalveluun. Kun/jos vesi laskutetaan todellisen käytön mukaan, pitää kaksi kertaa vuodessa perua/muuttaa tehtyä maksupalvelua. Tämä vaatii kaksi päivää vuodessa pankissa käyntiä.
Ihmisten on voitava hoitaa asioita muutenkin kuin sähköisesti
Esteettömyydessä:
Kun/jos lumityöt on tekemättä pyörätuolilla, rollaattorilla ja sähköpyörätuolilla liikkuvat ihmiset eivät pääse töihin, ekauppaan, harrastuksiin, jne. Myös esim. kassatiskit, automaatit jne. ovat monelle ulottumattomissa.
Tila ei riitä pöyträtuolilla liikkuville kun suunnittelussa ei oteta huomioon
tasoeroja
pieniä hissejä
pieniä portaita
Yleisisä tiloissa kuten esim teattereissa ja erilaisissa tapahtumissa, kun
Osaan teattereista ja tapahtumatiloista ei pääse
Osaan ”Kulku keittiön kautta”
Osassa tiloista/paikoista on vain 1-2 paikkaa pyörätuoleille
Osa hisseistä ja porrasnotimista pystyy kantamaan vain tavallisen pyörätuolin painorajoitusten takia
Tasavertaisuudessa:
Kun avustaja on vammaiselle pakollinen apu
tulee avustajan päästä ilmaiseksi, kun avustettava maksaa itsestään lipun
Eintasossa ja terveydessä:
Työkyvyttömien ihmisten pitäminen työttöminä työnhakijoina on ollut pitkään tunnettu asia. Siitä on ollut tv:ssä useita ohjelmia.
Ihmisellä on ollut useamman lääkärin todistus työkyvyttömyydestä ja työnantajalta todistus, ettei työnantaja pysty tarjoamaan mitään työtä ko. ihmiselle. Silti vakuutusyhtiön lääkäri ei puolla työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä. Se tarkoittaa, että ihminen joutuu vuosikausia täyttämään uusia hakemuksia ja uusimaan lääkörintodistuksia. Tämä vie kaikilta tahoilta aikaa.
Ihmisellä itsellään on jatkuva epätietoisuus siitä, mistä saa rahaa maksaa laskut ja jatkuva epävarmuus omasta hyvinvoinnista sekä epätietoisuus toimeentulosta vaikuttaa mielenterveyteen.
Vaikeavammaisten kuntoutuksessa raha ei saisi olla isoin vallan kriteeri. Rahat menevät hukkaan jos kunta ei toteuta palveluja ihmisilä, jotka hallitsevat vaativan kuntoituksen.
Kela kilpailuttaa kuntoutuspalvuiden tuottajat. Vaativassa kuntoutuksessa painoarvo valinnoissa on nyt 80 % hinta ja 20 % laatu.
Kuka tahansa hyvänkin koulutuksen omaava terapeutti ei pysty suoriitumaan vaativasta kuntoutuksesta. Kun hinta on ratkaiseva, riski kuntoutuksen huononemisesta on suuri. Kuntoutusta tekevän tuottajan vaihtuminen on joidenkin asiakkaiden kohdalla katastrofi. Monen vaikeavammaisen kohdalla uusi fysioterapeutti ei osaisi pitkään aikaan suoriutua hommastansa. Aikaa ja rahaa tuhlautuisi opetteluun ja sitä kautta asaikkaan fyysinen tilanne ehtisi hunontua.
Maksukatto on myös yksi iso, hankala asia. Omalla äidilläni lääkekatto täyttyi heti nyt alkuvuodesta. Jos kaikki (lääke, sairaalamaksut ja kuljetukset) yhdistetään yhden katon alle. Hän joutuu maksamaan entistä enemmän, ennenkuin saa lääkkeet 2,50. Ihmiset joille myös tulee paljon lääkäri- ja matkakustannuksia taas hyötyisivät yhdestä maksukatosta. Vaikea kysymys.
Kelan internet-sivulta näkee omavastuun maksukatot. Lääkeiden kohdalla se on 50 + 572 euroa. Eli kaikilta menee ekaksi tuo 50 € ja sen jälkeen alkaa vasta kertyä tuo 572 euroa.
Maksukattokaan ei ole suoraan noin käytännössä. Ensin meni se 50 €. Sitten alkaa kertyä omavastuu. Mm. Humira, joka on kallis lääke, meni niin että tammikuussa äitini maksoi noin 440 € ja helmikuussa toisen kerran noin 430 €. Eli yhteensä lähes 900 €. Omavastuu on 572. Toki hän saa ylimenneen osan takaisin kelalta, mutta kuinka moni muu vastaavassa tilanteessa on saanut edellisenä vuonna säästettyä tuon summan talteen?
Kustannukset ja omavastuut nousevat; eläkkeet eivät paljoakaan. Pienituloisten taloudellinen tilanne heikkenee:
Kaikki tarvittavat lääkärin määräämät lääkkeet ja säännölliset ravontolistä tulisi saada kelakorvauksien piiriin. Jos Kelakorvausta ei ole nämä tulisi huomuoida toimeentulotuen laskennassa.
On ajan ja rahan tuhlausta jos vammaisilta joiden tila ”ei muutu” pitää aina erikseen soittaa/käydä lääkärillä useita kertoja vuodessa ottamassa laboratorio kontrolleja.
Kestolähete tulisi saada labratutkimuksia varten kaikkialla. Esim. Tuusulassa ja ennen Järvenpäässä tämän sai. Hyvinläällä ja Espoossa ei saa. Kun tiedossa on samat labroissa seurattavat arvot, on sekä lääkärin, että ihmisen itsensä kuin myös hänen avustajansa ajan haaskausta, jos/ kun joutuu joka kerta soittamaan tai käymään lääkärissä labralähetettä pyytämässä.
Itsemääräämisoikeus ei saa olla syy heitteillejättöön erityisesti vanhuspalveluissa ja kehitysvammapuolella:
Jos ihminen ei oma-aloitteiseti osaa jotain asiaa tehdä tai kysyä, tulee työntekijän kysyä ja keskustella asiasta sekä antaa neuvoa ja auttaa.
Omaishoidossa vammaisella pitää olla oikeus saada pitää oma henkilökohtainen avustaja työssä kun se on tarpeen. Esim. osastohidossa kun osastotyöntekijät eivät kykene olemaan läsnä 24 tuntia vuorokaudessa paikalla.
Yhteydenottaessa lääkäriin, Kelaan, kotipalveluun, tms. puhelimella on harvinaisten vaikeavammaisten asiakkaiden perushoidon ja avustustuksen tieto-taito puutteelista.
Monet vammaiset ja seniorit eivät pysty suoriutumaan ongelmitta puhelinvaihteiden numerovalloinnoista
Yhteiskunnan sähköiset palvelut on lähes poikkeuksetta suunniteltu kahdella kädellä toimivaa, hyvin muistaa ihmistä ajatellen.
Inhimillisessä kohtelussa ja arvostus vuorovaikutustilanteissa:
Valitettavasti monessa kunnassa vammainen ihminen joutuu taistelemaan jatkuvasti näistä asioista vaikka ne ovat hänen oikeuksiaan vammaispalvelulain nojalla.
Kuntien päättäjien ja sosiaalityöntekijöiden ajantasainen tietämys lainsäädännöstä ja säännöllinen jatkokoulutus on tarpeen ja helpottaa vammaisten yhdenvertaista kohtelua ja asiointia, kun kertaalleen tehdyistä päätöksistä ei tarvitse tapella uudelleen ja uudelleen.
Kun vaikeammmaisella on järjestetty vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen, eikä vaikemammaisen ihmisen tilanne ole muuttunut, siten että olisi perusteltua muuttaa tehtyä suunnitelmaa
paveluasumispäätöksen pitää pysyä voimassa.
kunnan taloudellinen ei saa olla syy muuttaa suunnitelmaa.
kunnan työntekijöiden vaihtuminen ei saa olla syy muuttaa suunnitelmaa
kunnan ulkoistaessa palveluja ei suunnitelmaa saa muuttaa
Pääsääntöisesti ihmiset eivät käy lääkärissä ”turhaan”.
Ongelmat, vaikeudet ja kivut tulee ottaa todesta ja tutkia.
Jos perusterveydenhuollossa ei ole riittävää tieto-taitoa, tulee konsultoida erikoissairaanhoidon puolelta tai/ja laittaa lähete erikoissairaanhoitoon.
Uskotaanko asiakkasta kun hän ottaa yhteyttä tai menee lääkäriin?
Kaikki kivut ja ongelmat eivät välttämättä johtu perussairaudesta tai tehdystä leikkauksesta.
Esim. äitini nilkkaleikkausta seurasi jalkapöydän päällinen kipu jota kukaani ei noteerannut (ei lääkäri eikä fysioterapeutti). Myöhemmin nilkan kontrollikuksen yhteydessä selvisi että äitini oli kävellyt murtuneella jalkapöydällä puoli vuotta kunes murtuma oli luutunut itsestään. Kipu jäi jatkuvaksi yötä päivää noin seitsemäksi vuodeksi kunnes eräs läkäri ymmärsi ehdottaa kortisolipiikkiä jonka jälkeen seitsemän vuoden kipu lähti pois.
Asiakasta tulee kohdella ja kohdata kokonaisvaltaisesti, eikä vain ”kätenä” tai ”jalkana”.
Asiakasta tulee kuunnella ja arvostaa (vuorovaikutustaidot kunniaan)
Lääkäriajat tulee varata pidemmiksi, esim. 2-3 aikaa asiakkaale, kun hänellä useampi asia hoidettavanaan
Turha jouksutus pois
Usein vain yksi asia huomioidaan lääkärikäyntiä kohden
Lääkäriaikoja varatessa sairaanhoitaja aina kysyy, mitä varten-,- mikä vaiva-- jos usempi vaiva, pitäisi antaa asiakkaalle pidempi aika (2 tai 3 perättäistä aikaa), jotta asiat saisi tutkittua yhdellä käynnillä. Näin asiakkaan tarvitse matkustaa lääkäriin 5 kertaa viitenä eri päivänä saadakseen kertoakseen kaikki ongelmansa tai, sairaustilanteensa.
Lopetaan "käden" hoito ja kohdataan ihminen oikeasti kokonaisena yksilönä.
On tärkeää muistaa että jokainen asiakas on yksilö ja tulee myös kohdata aina yksilönä.
Ongelmat, vaikeudet, tarpeet, tavat, tottumukset, ajallien käyttäytyminen (hitaampi – nopeampi) jne., tulisi työntekijöiden huomioida ja sen mukaan työskennellä. Kiireen hokeminen ei nopeuta työn suorittamista, vaan vien huomion pois asiakkaasta ja tehtävästä työstä; lisää tapaturmariskiä ja aiheuttaa suotta pahaa mieltä asiakastilanteessa.
Kaikki työtilanteet ovat asiakkaalle yhtä tärkeitä. Työnjohtaminen ja työnohjaus lähtee johtotasolta ja vaikuttavat suoraan työkulttuuriin.
Toivottavaa olisi:
KELA:n työntekijöiden jatko- ja uudellen koulutus
Perusasiat tulisi kaikkien tietää
Eri avustusjäejestöjen ei tulisi taistella keskenään, vaan tehedä enemmän yhteistyötä.
Hankintalaki 397/2016. Kilpailukieltosopimukset lisääntyivät työsopimuslain uudistuksen 2001 jälkeen. Akavan mukaan (Vuorenkoski ja Esa Schön kirjoittaa), että 45 % ei ole sellaista tehtävää, jossa kilpailukiellon ehdot täyttyisivät. Tilanne tulee korjata. Esim. työntekijän tulisi saada tuntuva korvaus työnantajalta, jos työnantaja estää hänen siirtymistä uuteen työhön irtisanomisen jälkeen puolen vuoden aikana.
Meidän on jo korkea aika korjata nämä epäkohdat yhdessä ja turvata jokaiselle yhdenvertainen ja kohtelu yhteiskunnassa tulevalla hallituskaudella!
LÄHTEET
Henkilöhaastattelut:
Merja Marjamäki – äitini
Merja on tehnyt pitkän uran erilaisissa tehtävissä terveydenhouolto puolella toimintaterapeuttina, ja sosiaalihuollon puolella Invalidiliiton asiakkaiden edustajana Korson palvelutalosta luopumisen muutosprosesin hoitajana, Asumispalvelusäätiössä (ASPA) suunnittelijana Asiakkaan äänellä -kehittämishankkeessa ja hankkeen vetäjänä, sekä CP-liiton Itsenäiseen elämään -hankeessa.
Muutamia poimintoja äitini saavutuksista ja hänen työnstä tunnustuksista
Aspa-säätiön Asiakkaan äänellä -hanke Talentian Hyvä käytäntö-palkinto 2010. Kriminaalihuollon tukisäätiö
Aspa-säätiön VERTAISarviointi Demokratiapalkinto 2014. Oikeusministriö
Julkaisut:
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018. 1.11.2018 Eduskunnalle, Ulkoministeriö
Invalidiliiton Esteetömyyskeskus (ESKE). http://www.esteeton.fi
Ojala, M.Vammaispalvelulaki uudistui – mikä muuttui? 2018. Asumispalvelusäätiö. Viitattu 16.2.2019. https://www.aspa.fi/sv/node/814
Vammaispalvelujen lainsäädäntö uudistuu. 2018. Sosiaali- ja Terveysministriö:n www-sivulla 27.9.2018. Viitatttu 16.2.2019. https://stm.fi/vammaispalvelulaki
Uusi vammaipalvelulaki turvaa vammaisille henkilöille yhdenvertaiset palvelut. 2018. Tiedote 134/2018. Sosiaali- ja Terveysministeriö:n www-sivulla 27.9.2018. Viitattu 16.2.2019. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-vammaispalvelulaki-turvaa-vammaisille-henkiloille-tarpeenmukaiset-palvelut
Talentian Hyvä käytäntö-palkinto 2010:Oppimisvaikeuksista kärsivien rikostaustaisten nuorten kuntoutushanke palkittiin. 2010. Uutinen korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA:n www.sivulla 18.3.2010. Viitattu 16.2.2016. https://www.akava.fi/uutishuone/ajankohtaiset/akava-yhteison_uutisia/akava-yhteison_uutisia_-arkisto/talentian_hyva_kaytanto-palkinto_2010_oppimisvaikeuksista_karsivien_rikostaustaisten_nuorten_kuntoutushanke_palkittiin.3123.news?2158_o=2510
Demokratiapalkinto jaettiin lähidemokratian edistäjille. 2014. Tiedote Oikeusminiteriö:n www.sivulla 14.10.2014. Viitattu 16.2.2016. https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/demokratiapalkinto-jaettiin-lahidemokratian-edistajille