Question 1

Vastuullista ja avointa yhteistyötä

Haluan edistää vastuullinen ja yhteistyökykyinen toimija, johon voi luottaa. Perustan kantani faktoihin ja pyrin tuottamaan ratkaisuja ongelmiin, asiallisesti ja asiapohjalta.

Haluan ohjata politiikkaa asialliseen ja rehelliseen sopimiseen ja asioiden hoitamiseen yhteistoiminnassa ilman kärjistyksiä ja riitelyä. Haluan toimia tulevaisuuden ongelmaratkaisijana antamalla jalan sijaa uusille innovaatioille houkuttelemalla lisää nuoria mukaan kehittämään uusia poliittisia ratkaisukeskeisiä toimintamalleja mahdollistaen enemmän, avointa ja rehellistä, keskustelu kansalaisten kanssa.

Vaalin Suomen ainutlaatuisuutta ja suomalaista itsetuntoa. Suomalaisuus ei ole sulkeutunutta, Kunnioitan ihmisoikeuksia, enkä hyväksy minkäänlaista ihmisvastaisuutta. Haluan varmistaa, että ennakkoluulottomuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu kaikessa päätöksen teossa.

Haluan edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja turvata suomalaisen oikeusvaltion. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä, joita ne koskevat, demokraattisesti.

Suurimpia ongelmia yhteiskunnassamme ovat syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja eriarvoistuminen.

Ihmiset ovat aina olleet pohjimmiltaan yksinkertaisia. He ovat halunneet:

olla rakastettuja
tietää olevansa tarpeellisia
olennaisesti osallistua heitä ympäröivään maailmaan
tuntea kuuluvansa johonkin merkitykselliseen

Ajan myötä maailma kehittynyt ja ihmisten elämästä on tullut monimutkaista. Ihminen on silti pysynyt yksinkertaisena. Suurin osa ihmisistä ei pysty tai tunne pystyvänsä selviytymään tästä "edistyneestä" maailmasta, ja se näkyy mielisairauksien lisääntymisenä ja jatkuvana konfliktina kaikkialla ympäristössä.

Pystymme parantamaan nämä yhteiskuntaa vaivaavat haavat: ottamalla ihmisten tarpeet paremmin huomioon ja soittamalla että heistä välitetään, jolloin he eivät enää ole tunne olevansa unohdettuja ja yhteiskunnan ulkopuolella. Ottamalla ihmiset mukaan päätösten tekemiseen jokaisesta tulee tarpeellinen ja jokaisen teoilla on merkitystä.

Toimeentulo, koulutus, mielenterveys, maahanmuutto ja kotouttaminen sekä hybridiuhat määrittävät turvallisuuttamme 2020-luvulla. Tulen huolehtimaan, että näistä asioista puhutaan ja ne huomioidaan päätöksen teossa.

Question 2

Varhaiskasvatuksen tehtävä on lasten perushoito sekä kasvatuksesta ja opetuksesta huolehtiminen

Laadukas päivähoito tarjoaa lapselle turvallisen, terveellisen ja kehittävän ympäristön sekä tukee osaltaan kotikasvatusta. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Peruskoulun tehtävä on tukea lasten kehitystä, opettaa lapsia ajattelemaan itsenäisesti ja analysoimaan kriittisesti oppimaansa, opettaa lapsia kunnioittamaan itseään ja muita.

Koulupaikan tulee määräytyä asuinpaikan mukaan, ei maahanmuuttajataustan mukaan. Kouluja ja opetusta on kehitettävä ottamaan paremmin huomioon monikielinen ja -kulttuurinen opetus ja oppiminen. Monikulttuurisuus ja kulttuurien tuntemus, ymmärrys erilaisista arvoista, merkityksistä ja ajattelumalleista parantavat Suomen sopeutumiskykyä ja muutosvalmiutta uusiin toimintaolosuhteisiin. Monikulttuurisuus myös mahdollistaa monipuolisen oppimisen toisilta ja edistää näin luovuutta ja innovaatioita.

Haluan varmistaa, että kulttuurinen moninaisuus ja siihen liittyvä osaaminen näkyvät eksplisiittisesti opettajien peruskoulutuksen opetussuunnitelmissa, kaikissa ohjelmissa erityisesti varhaiskasvatuksessa.

Haluan Helsingin peruskoulutukseen lisättävän monikielisiä oppilashuollon palveluja, joilla ehkäisemme tehokkaasti syrjäytymistä ja lasten eriarvoistumista.

Question 3

Mielenterveydenhuolto osaksi opetussuunnitelmaa jokaiseen kouluun

Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (WHO 2013)

Suuri osa nuorista kokee yksinäisyyttä, joka on seurausta sosiaalisen median luomista paineista, heille asetetuista odotuksista, myös mm. nettikiusaamisesta, jotka osaltaan haastavat nuorten mielenterveyttä ja kasvattavat nuorten riskiä sairastua masennukseen.

Suomalainen koulu ja koulutus ovat maailman huippu luokkaa, toiset jopa sanovat sen olevan maailman parasta. Silti koululaiset, oppilaat ja opiskelijat voivat pahoin eri puolilla Suomea mm. kiusaamisen, jaksamisen, opinnoissa jälkeen jäämisen aiheuttaman ahdistuksen takia.

Kouluterveyskyselyiden mukaan noin 35,4 % lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan ja noin joka kymmenes kärsii opiskelu-uupumuksesta, lähes puolet kokee lukion työmäärän liian suureksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan lukiolaiset kuitenkin pitävät avun pyytämistä erilaisiin huoliin vaikeampana kuin avun saamista. Oppilashuollonpalveluiden liian korkea kynnys on huolestuttavaa ja vaatii koko oppilaitosyhteisöltä panostusta välittävään ilmapiiriin.

Mielenterveydestä ja masennuksesta on uskallettava puhua ilman häpeää ja leimaamista. Meidän on opittava tunnistamaan masennuksen ensioireita ja masennuksen laukaisijoita, sitä miten aivot ja keho toimivat yhdessä ja vaikututtavat toisiinsa, jotta pystymme tehokkaammin torjuman syrjäytymistä sekä masentumisriskiä nuorten keskuudessa.

Haluan opetussuunnitelmaan lisättävän terveystiedon lisäksi mielenterveydenhoidon. Haluan mielenterveyden ammattilaisen ja riittävät psykologi-, kuraattori ja lääkäripalvelut yhdenvertaisesti jokaiseen kouluun, ei vain Helsinkiin vaan koko Suomeen, jotta jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, tai tuntee jonkun toisen, jonka kokee tarvitsevan apua, saa tarvitsemaansa apua nopeasti ja vaivattomasti.

Question 4

Netin vihapuheesta ja sanoistaan tulee kantaa vastuu

Ketään ei tule pakottaa lihansyönnistä luopumiseen, mutta esim. kouluruokailussa on panostettava monipolisuuteen ja kasvivaihtoehtoja on tuotava lihavaihtoehtojen rinnalle. Myös kasvisten verotusta voitaisiin keventää. Näin kannustettaisiin ihmisiä syömään enemmän kasviperäistä ja monipuolisempaa ruokaa.

Question 5

Turvallisuusviranomaisten työntekijöiden tulee edustaa koko Suomen väestöä

Suomessa tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia turvallisuuden tekijöitä – erityisesti poliiseja. Poliisin henkilöstössä pitää näkyä erilaisten vähemmistöjen, jotta kaikki suomalaiset kokevat poliisin omakseen.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutuminen poliisiopintoihin ja valmistuminen ammattiin vahvistaa poliisin ja vähemmistöryhmien välistä luottamusta ja vuorovaikutusta.

Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimin mukaan maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten ammattihaaveissa ei ole eroja.

Tytöt haluavat opetus- sekä sosiaali- ja terveysalalle ja pojat it-, kaupan- tai rakennusalalle. Toisen polven maahanmuuttajanuoria kiinnostaisi myös ura valtion leivissä esimerkiksi poliisina.

Huivia käyttäviä musliminaisia olisi hyötyä Suomen poliisissa. Henkilö osaisi varmasti ratkoa maahanmuuttajien ongelmia eri tavalla kuin muut poliisit. Lisäksi hän voisi kouluttaa muita poliiseja uskonto- ja kulttuurikysymyksissä.

Maahanmuuttajat haluavat olla osa yhteiskuntaa, mutta se ei aina ole helppoa. Maahanmuuttajien kuuluminen yhteiskuntaan ei saa rajoittua vain tiettyihin normistoihin ja tiettyihin työpaikkoihin, jossa "huivipäiset" ovat piilossa muilta kansalaisilta. Moni maahanmuuttajataustainen nuori ei tämän takia koe kuuluvansa yhteiskuntaan.

Suomessa on jo niin paljon eri kulttuureista tulleita, että työn tekeminen olisi helpompaa, jos asiakkaan kulttuuri ja kieli olisivat myös osalle virkamiehistä tuttua.

Question 6

Rakentamisen laatu on saatava vastuulliseen valvontaan

Rakennusten sekä asuin- ja työtilojen terveydellisistä oloista, rakennusten suunnittelusta ja niiden rakentamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL), terveydensuojelulaissa (763/1994, TSL) ja työturvallisuuslaissa (738/2002, TTL) sekä lakien nojalla annetuissa asetuksissa ja näitä selventävissä alemmissa ohjeissa.

Rakennusten yleisestä terveellisyydestä, turvallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 12 §:ssä (Rakentamisen ohjauksen tavoitteet), 117 §:ssä (Rakentamiselle asetettavat vaatimukset), 117 a−g §:ssä (Olennaiset tekniset vaatimukset) ja 166 §:ssä (Rakennuksen kunnossapito). MRL 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset.

Rakentamisen vaatimuksia ja rakennusohjeiden noudattamista ei valvota riittävästi. Kuulemme ja luemme uutisista toistuvasti samoista rakennusvirheistä kuten kosteusvaurioista ja homeesta juuri valmistuneissa rakennuksissa kautta maan.

Rakennuksesta on aina olemassa työselite tms. jossa on mainittu mm. valujen kuivumisajat ja kosteus pitää mitata luotettavasti ennen esim. betonin pinnoittamista, ja ettei esim. parkettia/laatoitusta tehdä liian kostealle alustalle.

Kun rakennettavaan taloon on sidottu todella paljon rahaa kiinni, niin rakennuttaja haluaa sen nopeasti markkinoille ja tuottoa rahoilleen! Kiire ja rakentaminen on huono yhdistelmä! Ennen kerrostaloa tehtiin vuosi, nyt muutama kuukausi.

Rakennusvalvoja (rakennusvalvonta) ei ole vastuussa mistään rakennus virheistä, vaikka on lain mukaan oltava tarkastamassa työselitteessä määrätyt työvaiheet! Rakennusmies tekee juuri niin huonoa työjälkeä mikä nipin napin kelpaa työmaamestarille, joka ei käytännössä myöskään vastaa mistään virheistä! Ei riitä, että Rakennusvalvoja juo kahvit työmaakopissa ja kuittaa tarkastuksen tehdyksi, vaan rakennusvalvonnan on kannettava vastuuseen rakennusmääräysten ja -ohjeiden noudattamisesta.

Surullisen kuuluisassa lastensairaalassa on jo osastoja suljettu homeen ja hengenvaarallisten sähköasennusten takia. Jätkäsaareen 2019 valmistunut Hitas kerrostalo on täynnä sähkövikoja, omituisia asennuksia ja muita virheitä. Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri suomen joten rakennusvalvonta ei selvästikään toimi.

Kovanrahan edunvalvojana kookoomuslaiset eivät mielellään myönnä, että liian lyhyt rakenteiden kuivumisaika ja kiire ovat rakennuksissa esiintyvien kosteus- ja mikrobivaurioiden aiheuttaja, ja syynä yleisiin sisäilmaongelmiin ja homeeseen.

Kansantaloudelle edullisempaa on kuitenkin kuivattaa rakennus kunnolla, kun maksaa homeen aiheuttamia sairaseläkkeitä ja muita erikoissairaanhoitokuluja.

Question 7

Helsinkiin tarvitaan lähiöpoliiseja ja viranomaisyhteistyötä, jotta jengiytymistä, radikalisoitumista ja rikoksia voidaan tehokkaammin ennaltaehkäistä

Viranomaisilla on oltavat riittävät keinot ja resurssit ihmisten ja yleisen järjestyksen puolustamiseksi. Kansalaisten perusoikeuksia kuitenkaan ei saa rajoittaa eikä loukata tähän pyrittäessä. Yhteiskunnassa olevien ongelmien syihin on kyettävä puuttumaan jo ennen kuin niistä tulee turvallisuusuhkia. Keskeisin ongelma on syrjäytyminen, jonka syyt puolestaan voivat liittyä niin eriarvoistumisen kasvuun, maahanmuuttoon, radikalisoitumiseen kuin työttömyyteen.

Pelkkä poliisien lisääminen ei riitä vaan tarvitaan myös muita ennaltaehkäiseviä syrjäytymistä torjuvia toimia sekä viestintää ja sujuvaa yhteistyötä eri viranmaistahojen kesken. Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärät on saatava nostettua vastaamaan todellista poliisien tarvetta. Alasta pitää tehdä houkuttelevampi myös maahanmuuttajataustaisille toisen sukupolven maahanmuuttajille, jotta poliisin läsnäolo koko Suomen alueella voidaan taata ja kunnioitus poliisia kohtaan säilyy jokaisen kansanryhmän keskuudessa korkeana.

Question 8

Lisää määrärahoja Helsingin kouluille ja koulutustarjonnan monipuolistamiseen

Tärkeintä on turvata osaava Suomi varmistamalla laadukas koulutus jokaisella opintoasteella. Oppiminen on tulevaisuudessa elinikäistä, ja siksi koulutusjärjestelmäämme on uudistettava aivan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti. Lisäksi on opittava tunnistamaan osaamista, jota syntyy koululaitoksen ulkopuolella: omatoimisesti, töissä tai harrastuksen kautta. Myös tutkimukseen ja kehitystyöhön panostaminen on sijoitus Helsingin tulevaisuuteen ja Suomeen.

Käytetään kaupungin rahat mieluummin koulujen peruskorjauksiin ja opettajien palkkoihin, luokkakokojen pienentämiseen, monikieliseen opetukseen ja opettajien uudelleen kouluttamiseen, sekä nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen, kuin erilaisiin tunnelihankkeisiin, jotka nielevät kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja.

Oppisopimusmarkkinoiden luomien vastaisi tähän tarpeeseen ja olisi erinomainen keino ylläpitää elinikäistä oppimista helpottaen osaavan työvoiman pitämistä kiinni työmarkkinoilla suomalaisen työnmurroksen haasteissa.

Question 9

Sosiaaliturvapalvelut nopeasti yhdeltä luukulta

Hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii tukijärjestelmien jatkuvaa päivittämistä.

Sosiaaliturvapalvelut on saatava yhdeltä luukulta nopeasti ilman turhaa byrokratiaa. Joskus elämän tilanteet muuttuvat yllättäen ja hyvinkin nopeasti. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on hidas ja pompottelee ihmistä luukulta toiselle, tuntuen usein avun hakijasta välinpitämättömältä, epäilevältä ja pahimmillaan heidän ihmisarvoaan alentavalta. Lisäksi päätöksiä saa odottaa turhan kauan, vaikka tilanteisiin pitäisi reagoida nopeasti.

Helsingissä on otettava kokeiluun uusi perusturva, joka rakentuu käänteisen tuloveron idealle, jossa useita eri sosiaaliturvan tukimuotoja kuten asumistuki, peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä osin toimeentulotuki, jotka yhdistetään yhdeksi perustueksi. Perusturva vastaa nykyisiä tukitasoja ja sen päälle on kaikkien palkansaajien mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa etujärjestöjäsenyyksistä riippumatta. Nykyisen kaltaista toimeentulotukea maksetaan niille, jotka eivät pysty osallistumaan työmarkkinoille.

Question 10

Helsingin digitaaliset palvelut on toteutettava vastuullisesti ja esteettömästi

Helsingin digipalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava riittävästi huomioon ihmisten tietoturva, yksityisyydensuoja, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Erilaisiin tietoliikenteeseen vaikuttamisyrityksiin, hybridiuhkiin liittyviin ilmiöihin kuten valemedioiden toimintaan on osattava varautua. Viranomaisten välinen koordinaatio on erityisen tärkeää digitalisaatiossa, jotta yhteiskuntajärjestyksemme säilyy eheänä ja toimii mahdollistajana, eikä sitä vastoin hankaloita eri ihmisryhmien elämää.

Question 11

Elinvoimainen Helsinki = hyvinvoivat asukkaat + toimivat ja monipuoliset palvelut

Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurimpia haasteita. Haluan luoda turvallisen yhteiskunnan, jossa jokaisella nuorella on paikkansa. Nuorten työllisyyden, opintomahdollisuuksien ja harrastamisen edistäminen sekä yksinäisyyden ja pahoinvoinnin torjunta vaativat erityisen suurta huomiota. Jos nuoret eivät koe oloaan turvalliseksi, voivat henkisesti pahoin ja näkevät tulevaisuuden epävarmana ei syntyvyyslukujakaan saada kasvuun. Monipuliset koulutus-, harrastamis- ja työllistymismahdollisuudet, sekä terveyspalvelut luovat paremman ja elinvoimaisen pohjan nuorten tulevaisuudelle. Palveluiden, tilojen ja ulkoilualueiden suunnittelussa tulee kattavasti huomioida, niin lapset, nuoret ja aikuiset, kuin myös vanhukset sekä vammaiset, jotta jokaiselle turvataan yhdenvertainen ja esteetön osallistumismahdollisuus.

Question 12

Pikavuorot joukkoliikenteeseen

Helsingissä on kehitettävä toimivaa tieverkostoa ja joukkoliikennettä, joka kannustaa joukkoliikenteen käyttämiseen ja vähentää kaupungin ruuhkia tehokkaasti. HSL:n linjoilla tulee ottaa käyttöön pikavuorot, jotka ajavat samoja kantareittejä, pysähtyen vain muutamalla reitin varrella olevalla pysäkillä ja liikenteen solmukohdissa ns. vaihtoasemilla. Näin joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä matkan teon tehokkuutta lisättäisiin ja joukkoliikenteellä tehtävät matkat nopeutuisivat. Uusien ajettavien vuorojen myötä syntyy myös lisää työpaikkoja. Pikavuorojen avulla joukkoliikennettä kaupungin sisällä ja sen halki sekä esim. lentokentälle on mahdollista nopeuttaa ilman, että joudutaan investoimaan satoja miljoonia euroja uusiin tunneleihin tai ratahankkeisiin, koska uusien asemien suuren lukumäärien myötä matkat eivät juurikaan nopeudu toivotulla tavalla, vain reitit vaihtuvat.

Question 13

Helsinki ei saa luopua Puolustusvoimien Santahaminan varuskunnasta

Pääkaupunkiseudun puolustuksessa on otettava huomioon niin rauhan ajan kuin kriisin eri vaiheiden vaatimukset kohteiden suojaamiselle ja virka-avulle. Tämä ei ole mahdollista, mikäli siihen tarkoitetut johtamisen, huollon ja jalkaväen joukkojen osat tuottava rauhan ajan joukko-osasto sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa osallistuu ja on vastuussa lähes kaikkien valtakunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyvien kohteiden suojaamisesta pääkaupunkiseudulla. Tällaisia strategisesti tärkeitä kohteita ovat mm. valtion ylin johto, valtakunnalliset liikenteen solmukohdat (Helsinki-Vantaan lentoasema, Vuosaaren satama), yleinen tiedonvälitys sekä sähkön, lämmön ja veden jakelu.

Santahaminan alueella on lisäksi erityinen merkitys pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan ohjusjärjestelmien tuliasema-alueena, etenkin valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa.

Question 14

Maahanmuuttajien kotouttamispalveluita on kehitettävä ja monipuolistettava

Maahanmuutto on monitahoinen ilmiö, josta puhuttaessa on varottava yleistämistä. Maahamme muuttaa ihmisiä esimerkiksi työn, opiskelun, parisuhteen tai turvapaikan tavoittelun vuoksi. Keskeisin ongelma sopeutumattomuuden tunteesta yhteiskunnassa on syrjäytyminen, jonka syyt puolestaan voivat liittyä niin eriarvoistumisen kasvuun, maahanmuuttoon, radikalisoitumiseen kuin työttömyyteenkin.

Maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, ei riipu pelkästä kulttuuritaustasta ja uskonnosta, niillä on vaikutusta, mutta maahanmuuttajien kotoutuminen helpottuu, kun opimme ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta näkemättä sitä pahana ja pelottavana asiana, joka uhkaa suomalaista yhteiskuntaan vaan sitä vastoin voi olla sitä elvyttävä ja vahvistava tekijä.

Kotouttamisen onnistumiseksi tulee panostaa erityisesti maahanmuuttajaperheiden äitien nopeaan kotouttamiseen, jotta heistä tulee osallistuva osa yhteiskuntaa eivätkä he jää koteihin omiin suljettuihin yhteisöihinsä. Yhteiskuntaan osallistuvat äidit toimivat esimerkkinä lapsilleen. Myös opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon enemmän monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä kuten kielitietoinen opetus, monilukutaito, sosioekologinen sivistys ja monialaisten oppikokonaisuuksien huomioiminen.

Myös maahanmuuttajien mielenterveyspalveluihin on panostettava nykyistä enemmän. Kotouttamispalveluita suunniteltaessa ja kotouttamisen onnistumiseksi on osattava ymmärtää ja hoitaa kriisi- ja sota-aluilta saapuvien usein vaikeastikin traumatisoineita kokemuksia ja mielenterveyttä.

Näin rakennamme vakaan, vahvan ja turvallisen yhteiskunnan kaikille, myös tuleville sukupolvillemme.

Question 15

Kaupunkiviljelyä tulee kehittää ja edistää nykyistä enemmän

Kaupunkisuunnittelussa pitää huomioida ympäristöystävällisyys, uusiutuvat energianlähteet ja sen pitää edistää kiertotaloutta. Helsingissä tarvitaan enemmän kaupunkiviljelyn keinoja ja paikkoja, joissa voidaan tuottaa korkealaatuista lähiruokaa. Tällaisia paikkoja voi olla esim. tyhjät teollisuushallit, istutuksiin soveltuvat katot ja erilaiset viljelypalstat ympäri kaupunkia.

Näin edistetään myös osallistavaa yrittämistä sekä monipuolistetaan tuotantotalouden rakenteita luomalla ja tuottamalla oikeaa lähiruokaa kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeisiin. Maaseudun elinvoimaisena pitäminen vaatii maaseudun ja maataloustuotannon ajattelemista uudelleen teknologian ja innovaatioiden kautta.

Question 16

Pois palkkaköyhyydestä

Työllä on tultava toimeen ja rahaa on jäätävä myös säästöön. Tärkeintä rahassa on, että sitä on riittävästi. Korkeat elinkustannukset Helsingissä aiheuttavat monille pienempi tuloisille vaikeuksia tulla toimeen palkallaan ja leipäjonot pysyvät ennallaan vuodesta toiseen. Tarvitsemme oikeita muutoksia. Haluan kouluihin oppiaineeksi yrittäjyyden, rahan käytön ja taloudenpidon. Lisäksi kaupungin on mietittävä konkreettisia keinoja lisätä asukkaiden toimeentuloa esim. alentamalla tai jäädyttämällä vuokrien korostukset tulevaksi kahdeksi vuodeksi.

Question 17

Vapaa liikkuminen opiskelijoille

Ilmainen, opintopisteisiin sidottu, HSL kausimatkalippu korkeakoulu opiskelijoille tutkinto-opintojen ajaksi.

Question 18

Lisää mahdollisuuksia vammaisten työllistymiseen

Vammaisille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia tehdä osa- ja täysi aikaista työtä, johon heidän kykynsä ja taitonsa riittävät. Heidät tulee huomioida työnhaussa yhdenvertaisina hakijoina ja arvioida työhön soveltuvuutta vain heidän taitojensa ja kykyjensä perusteella, eikä sulkea pois työnhausta/työstä vamman perusteella.

Question 19

Esteetön ja saavutettava kaupunki palveluineen kaikille

Myös ikäihmisille ja vammaisilla sekä heidän avustajillaan on oltava yhtäläiset mahdollisuudet niin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden, kuin digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen/käyttämiseen. Henkilökohtaisen avustajan on päästävä avustettavan hinnalla kaikkiin tapahtumiin ja liikennevälineisiin.

Question 20

Ilmastonmuutoksen torjuminen

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti jo nyt ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa.

Vaikka ilmasto on muuttunut aikaisemminkin pitkien aikakausien aikana, esimerkiksi jääkausien vahvistuessa ja heikentyessä – varsinkin täällä Pohjolassa – ihmisten aikaansaama ilmastonmuutos on niin äkillinen ja voimakas, että luonnolla on vaikeuksia sopeutua muutoksiin.

Maailman johtavat tutkijat varoittivat elämää ylläpitävien järjestelmien olevan romahtamispisteessä 6.5.2019 julkaistussa YK:n maailman ekosysteemien tilaa käsittelevässä ilmastoraportissa. Samassa raportissa ihminen lajina mainittiin ensimmäistä kertaa uhanalaisten lajien joukossa.

Ilmaston lämpenemisen seurauksena luonnon ekosysteemit muuttuvat vakavin seurauksin, jolloin myös tarttuvat taudit, kuten malaria leviävät helpommin uusille aluille eripuolille maailmaa ja erilaisten epidemioiden ja mahdollisten pandemioiden riski kasvaa.

Jopa miljoona lajia on vaarassa tuhoutua, joista useimmat jo lähivuosikymmeninä. Vaakalaudalla ovat villieläinten lisäksi nyt elävät ihmiset ja heidän jälkipolvensa, ellei jotain tehdä kiireesti niiden lajien suojelemiseksi, joita tarvitsemme ruoantuotantoon, pölytykseen, puhtaisiin vesistöihin ja vakaaseen ilmastoon.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi, että 35 prosenttia lintulajeista, 52 prosenttia sammakkoeläimistä ja 71 prosenttia koralliriuttoja rakentavista korallieläimistä kärsii erityisen paljon ilmastonmuutoksesta. Ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan lämpenemiseen ja saattavat olla vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Vaikka Suomi on osaltaan hoitanut esimerkillisesti Pariisin ilmastosopimuksen asettamat tavoitteensa, meidän on silti pyrittävä jatkuvasti ohjaamaan toimintaamme kestävämpään suuntaa. Suurin osa energiatuotannostamme on jo nyt päästötöntä ja olemme Euroopan johtavia maita uusiutuvan energian käytössä. Fossiilisista polttoaineista on syytä luopua määrätietoisesti ja mahdollisimman nopeasti, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää. Fossiilisten polttoaineiden tuista luopuminen on välttämätön askel uusiutuviin energialähteisiin siirryttäessä, mutta teollisuuspolitiikassa ei kuitenkaan ole järkevää tavoitella energiankulutuksen minimointia, vaan energian ekologisesti kestävää tuotantoa.

Koskaan aiemmin ihmiskunnalla ei ole ollut niin paljon teknistä osaamista ja tietoa ilmaston tilasta kuin nyt ja pystymme torjumaan ilmastonmuutoksen, kun toimimme päättäväisesti yhdessä - koska suurin osa ilmastovaikutuksistamme syntyy energiasta, ruoasta ja liikkumisesta, ovat myös ratkaisut niissä.

"Sukupolvemme on ensimmäinen, joka voi poistaa köyhyyden, ja viimeinen, joka voi torjua ilmastonmuutoksen." - Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri 2007-2016

Question 21

Arvokas vanhuus jokaiselle

Osallistuin 2019 eduskuntavaalien alla eläkeläisten vaalipaneeliin Myllypuron asukastalo Myllärissä arvovaltaisen yleisön ja kunnioitusta herättävien itseäni vuosia kokeneempien panelistien kanssa.

Paneelin aikana tulin tutuiksi kokoomuksen Arja Juvosen kanssa ja opin, että Arja ja äitini ovat työskennelleet samaan aikaan Invaliidiliitolla, vaikkakin eri tehtävissä. Tämä tuli minulle uutena iloisena yllätyksenä ja oli hienoa huomata, että kaikilla panelisteilla oli vahva hyvinvointi- ja terveysalojen kokemus ja tietämys. Äitini on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran Invalidiliitolla, Asumispalvelusäätiöllä (ASPA) sekä CP-liitossa inhimillisen kohtelun ja itsemäräämisoikeuden puolesta.

Vaikka panelistien puheista paistoi aito halu auttaa eläkeläisiä samalla oli opettavaista seurata miten keskustelu muuttui hiljalleen puoluepoliittiseksi kinasteluksi - puolueiden tekojen ja päätösten vertailuksi, sen sijana että yhdessä olisi löydetty yhteiset keinot asioiden eteenpäin viemiseksi. Toki jollain pitää yrittää toinen osapuoli voittaa – olihan toki kyseessä vaalipaneeli.

Puoluepoliittisen kinastelun on loputtava, erityisesti eläkepoliittisia päätöksiä tehtäessä. Puolueet keskittyvät niin hanakasti omien keinojensa paremmuuden viestimiseen, ettei rakentavalle yhteistyölle jää sijaa. Monessa asiassa ei kyetä antamaan periksi omista kannoista, koska ehdotus tuli vastapuolueelta ja ei haluta auttaa vastapuolen ohjelmaa, vaikka loppu tulos hyödyttäisi kaikkia. Valitettavan usein suomalainen puoluepolitiikka ei tunnuta näkevän metsää puilta – varsinkaan kun puhutaan kuluista, menoista ja leikkauksista – numeroista, jotka ovat kuitenkin ihan oikeita ihmisiä.

Eläkeläiset eivät ole toisarvoisia kansalaisia vaan selkäranka jonka varaan Suomi on rakennettu. Kaikki se tieto, taidot ja osaaminen jota pian noin 1,5 miljoonalla eläkeläisellämme on, on kallisarvoinen kansallinen voimavara jota meillä ei ole varaa menettää.

Arvostammeko me yhteiskuntana oikeasti vanhuutta, ja korkeaa ikää? Vanhenenko minä itse arvokkaasti, vai tulenko vain olemaan rasite kaikille. Jos käyttäydyn tänään välinpitämättömästi - silloin tuskin minustakaan kukaan välittää, kun olen vanha ja eläkkeellä.

Haluan taata arvokkaan ja merkityksellisen vanhuuden jokaiselle, rakentaa yhteiskuntaa, jossa eri ikäpolvet asuvat ja elävät luonnollisesti toistensa kanssa. Lopetetaan eri ikäryhmien lokeroiminen omiin laitoksiinsa ja yksiköihin. Ei unohdeta vanhuksia hoitokoteihin. Osallistetaan heidät päätöksentekoon ja pidetään heistä läheltä kiinni niin kuin hekin meistä nuorista pitivät Suomea rakentaessaan!

Jokainen meistä on vastuussa siitä miten yhteiskuntamme kohtelee ja arvostaa vanhuksia ja sanalla määrää kuinka tulee itse vanhana kohteluksi. Jokaisella meistä on oikeus vanheta arvokkaasti. Minä tulen tekemään kaikleni arvoklaan vanhuuden puolesta koska haluan itsekin vanheta arvokkaasti!

Question 22

Stoppi kiusaamiselle

Tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa on arviolta yksi tai kaksi lasta, joita kiusataan. Kiusattujen lisäksi kouluissa on lukuisia oppilaita, jotka joko itse kiusaavat, seuraavat kiusaamista sivusta tai pelkäävät tulevansa kiusatuiksi. Jo pelko kiusatuksi tulemisesta voi heikentää oppilaiden viihtymistä koulussa.

Kiusaamiseen pitää puuttua paitsi kiusaamisen uhrin myös kiusaajan itsensä takia. Kiusaajien on todettu pärjäävän keskimääräistä huonommin myöhemmin elämässä, he esimerkiksi tekevät jo nuorena muita todennäköisemmin rikoksia. Kiusaamisen uhrille kiusaamisesta saattaa jäädä aikuisikään asti vaikuttavia traumoja. Siksi kiusaaminen tulee osata tunnistaa ja siihen pitää puuttua heti.

Kiusaaminen on vakava ongelma, johon pitää puuttua myös päiväkodeissa, joissa kiusattu lapsi jää usein huomiomatta. Ongelma korostuu maahanmuuttajataustaisen lasten kohdalla, kun aikuisilla ja lapsella ei ole yhteistä kieltä ja kiusaaminen saattaa jäädä huomaamatta pitkäksikin aikaa. Myös vanhempien kynnys puuttua kiusaamiseen ja tuoda asia hoitajien ja opettajien tietoon on usein tavallista korkeampi, koska pelätään leimaantumista, eikä haluta aiheuttaa ”ongelmia” päivähoidossa, tai koulussa.

Tarvitsemme lisää monikielisiä varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon palveluita sekä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, jotta lasten erityistarpeet tulee paremmin huomioitua. Näin myös kiusaamiseen pystytään ja uskalletaan puuttua tehokkaammin koska se on helpompi tunnistaa.

Question 23

Laadukkaampaa kehitysapua ja parempaa uudelleenrakentamista Suomen johdolla

Suomen on EU:n kanssa perustettava Europan Unioniin Humanitääristen kriisienhallintarahasto materiaalinen varmuusvarasto. Kriisirahaston ensisijaisena tehtävänä on organisoida ja tukea konfliktialueiden nopeaa ja turvallista uudelleen rakentamista, jotta pakolaisiksi toisiin maihin joutuneet ihmiset voivat palata mahdollisimman nopeasti takaisin ja aloittaa uuden elämän omassa kotimaassaan.

EU:n kriisirahastoa tarvitaan myös, jotta voimme ennalta varautua ja reagoida nopeasti maailmalla tapahtuviin luonnonkatastrofeihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamaan merenpinnan nousun tai tuhoisien maanjäristysten syrjäyttämien ihmisten uudelleenasuttamiseen kotiseuduilleen.

EU:n pitää myös ottaa vahvempi rooli kansainvälisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ja ohjata omilla toimillaan myös muita maita, kuten Kiinaa, Yhdysvaltoja, Latinalaisen-Amerikan ja Aasian kehittyviä maita siirtymään uusiutuvaan energiantuotantoon. EU:n tulee aktiivisesti rakentaa ja ylläpitää suhteita Afrikan valtioiden kanssa uusiutuvan energiantuotannon rakentamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnan toimissa, köyhtyvän maaperän aiheuttaman ruoantuotannon hiipumisen elvyttämisessä, vesihuollon järjestelmien rakentamisessa ja puhtaan veden saamisen turvaamisessa, jätehuollon järjestelmien, terveydenhuollon palveluiden ja koulutus palveluiden rakentamissa. Eurooppalaisille innovaatiolle ja yrityksille Afrikka on täynnä mahdollisuuksia.

Samalla Eurooppa vahvistuu kansainvälisillä areenoilla ihmisoikeuksien ja turvallisten työolojen puolustajana erityisesti Afrikassa, jossa mm. Kiinaa pyrkii kovaa vauhtia laajentamaan vaikutusvaltaansa välittämättä ihmisoikeuksista tai kestävästä kehityksestä.

Auttamalla meitä heikommassa asemassa olevia maita kasvamaan ja vahvistumaan luomme kestäviä suhteita yhteistyön ja kulttuurin vaihdon kautta. Rakennamme vahvempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Question 24

Käytetään metsävaroja monipuolisesti ja kestävästi

Maamme runsaita luonnonvaroja on käytettävä kestävällä tavalla suomalaisten itsensä hyväksi. Suomen tulee olla edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa. Tänä päivänä metsäteollisuus ei ole vain sellua ja paperia, vaan monipuolisia biotalouden tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja, kuten muoveja. Panostetaan pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, sellun tuotekehitykseen ja puurakentamisen edistämiseen.

Question 25

Suomeen kaivostoiminnan valtionyhtiö

Kaivostoiminnan hyötyjen ei saa antaa valua ulkomaille. Suomeen tulee perustaa kaivostoiminnan valtionyhtiö. Suomalaisten hyötyä kaivostoiminnasta lisätään myös ottamalla käyttöön kohtuullinen rojalti eli käyttöoikeuskorvaus, joka jaettaisiin valtion, paikallisyhteisön ja maanomistajan kesken. Tämän lisäksi tulisi uudistaa vanhanaikainen valtausjärjestelmä ja verotus sekä ottaa käyttöön rahastojärjestelmä, josta otetaan varat mahdollisten ympäristövahinkojen hoitamiseen, jotta niiden korjaaminen ei jääveronmaksajien kontolle.

Question 26

Tartutaan uusiin mahdollisuuksiin lisäämällä tutki-musta ja koulutusta

Tekoäly, digitalisaatio, alustatalous ja robotisaatio muokkaavat monia teollisuudenaloja. Jotta suomalaisille riittää jatkossakin töitä, muunto- ja täydennyskoulutusta on lisättävä ja suomalaisia yrityksiä kannustettavatutkimuksen ja tuotekehityksen lisäämiseen. Myös koulutustarjonnassa on tunnistettava kansalliset osaamisalueet, kuten biotalous. Suomen tulee olla kärkimaa tekoälyn hyödyntämisessä ja massadatan hallinnassa.

Question 27

EU-hankkeita on arvioitava nykyistä enemmän kansallisen edun näkökulmasta

Kannatan itsenäisten valtioiden liittoa, en liittovaltiota tai tulonsiirtounionia. Liittovaltiokehitys on ristiriidassa kansanvaltaisten periaatteiden kanssa. EU:ssa tulee tehdä yhteistyötä rajat ylittävien yhteisten asioiden kuten sisämarkkinoiden toimivuuden, ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan eteen.

Euroopan unionin tulee kyetä uudistumaan ja sopeutumaan ajan haasteisiin. EU-päätöksentekoa on tuotava enemmän kansalliselle tasolle ja EU-tason päätöksentekoa on demokratisoitava. EU-sääntelyä ja -budjettia on karsittava. Haluan vähemmän mutta parempaa EU:ta.

Suomen on ajettava EU:ssa kansallista etuaan. Vaikutusvaltaamme on käytettävä suomalaisten puolustamiseen eikä mallioppilaana muiden jäsenmaiden miellyttämiseen. Suomen pitää tehdä nykyistä enemmän konkreettisia avauksia eri politiikan lohkoilla EU:ssa.

EU:ta on uudistettava kansanvaltaisemmaksi.
EU:lla on oltava kansalaisten luottamus. Brexit-äänestys osoitti, että EU-maissa kytee syvää tyytymättömyyttä EU:ta kohtaan. EU:n toiminnan tulee olla nykyistä joustavampaa suhteessa jäsenmaihin, byrokratiaa on karsittava ja toimintaa muutettava demokraattisemmaksi. EU:n tulee keskittyä suuriin kysymyksiin, joiden ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.
EU:n perussopimusten muutoksista tulee järjestää kansanäänestys Suomessa.
Mahdollisilla perussopimusmuutoksilla on oltava suomalaisten tuki, joka mitataan kansanäänestyksellä.
EU-budjettia on pienennettävä.
Iso-Britannian EU-eron jälkeisen budjetin suuruus on oltava enimmillään 1% jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:stä. EU:n toiminnassa voidaan säästää mm. byrokratiaa karsimalla, maataloustukijärjestelmää uudistamalla ja koheesiorahoituskriteerejä muuttamalla.
Eurojärjestelmän riskejä on vähennettävä.
Ei uusia tukipaketteja. Taloudellista yhteisvastuuta ei pidä lisätä. Euroalueesta eroaminen ja erottaminen on mahdollistettava. Jäsen-maiden on itse vastattava taloudestaan.
Suomen EU-komissaariehdokas eduskunnan nimitettäväksi.
Nykyinen Suomen komissaarin valintamenettely ei ole läpinäkyvä, saatikka demokraattinen. Eduskunnan nimittämää ehdokkaan valintaa edeltäisi parlamentarismin mukainen laaja keskustelu, jonka myötä paras ja sopivin ehdokas valittaisiin. Jokaisella jäsenvaltiolla on oltava oma komissaarinsa myös jatkossa.
EU-maiden puolustusyhteisyötä tulee kehittää.
Suomen tulee myötävaikuttaa sellaiseen EU-tasolla tehtävään puolustuksen yhteistyöhön, joka tukee Suomen kansallista puolustusta. Myös sotilaallista avunantoa on pyrittävä EU:n puitteissa kehittämään.
EU:n ulkorajavalvontaa on vahvistettava.
Maahanmuuttoa on hillittävä auttamalla hädässä olevia ihmisiä lähempänä lähtöalueita. Turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU:n rajojen ulkopuolelle.
EU:ssa tarvitaan järkeviä ilmasto- ja ympäristötoimia.
Ilmasto- ja ympäristöongelmilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Niiden taltuttamiseksi tarvitaan yhteisiä toimia. On hyvä, että EU:ssa pyritään päästöjen vähentämiseen, mutta samalla jäsenmailta vaadittavien toimien tulee olla tasapuolisia ja huomioida kansalliset erityspiirteet sekä Suomen ja EU:n globaalin kilpailukyvyn.
EU:ssa tulee puuttua veroparatiisitoimintaan ja veronkiertoon.
Veroparatiiseiksi luokitellut EU-maat tulee nostaa EU:n veroparatiisilistalle. Yritysverotuksen läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Verot pitää maksaa siinä maassa missä tulos tehdään.
Suomen tulee aktiivisesti etsiä samanmielisiä kumppanimaita EU:ssa.
Tarve korostuu Iso-Britannian EU-eron myötä. Pohjoismaat ovat tärkeimpiä verrokkimaita. EU:ta ei voi jättää yksinomaan Saksan ja Ranskan ohjaukseen.

Question 28

Parannuksia varhaiskasvatukseen

Tavoitteenani on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa hyvinvoivaksi ja osaavaksi yksilöksi. Vanhempien hoiva on lapsille tärkeintä ja ensisijainen vastuu lapsista on vanhemmilla. Kunnioitan vanhempien vapautta valita perheensä tilanteeseen parhaiten sopiva lastenhoitomuoto. Varhaiskasvatusta on kehitettävä lasten etu edellä. Varhaiskasvatuspalveluiden merkitys korostuu opintien esiasteena.

Lasten tulee saada viettää arkea turvallisessa ympäristössä, jossa oppiminen on mahdollista. Haluan turvata varhaiskasvatuksen ammattilaisille työrauhan. Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät arvokasta työtä ja jokainen vanhempi toivoo lastensa olevan parhaissa mahdollisissa käsissä.

Haluaa edistää lasten hyvinvointia ja oppimismahdollisuuksia ja sitä kautta myös yhteiskuntamme menestystä. Maailman huippua olevalla suomalaisella varhaiskasvatuksella on vientipotentiaalia.

Lapsilla oikeus oppia, vanhemmilla vapaus valita.
Vanhemmilla tulee olla vapaus valita perheensä tilanteeseen sopiva lastenhoitomuoto ja pidän tärkeänä, että lapsilla on oikeus osapäiväiseen varhaiskasvatuspalveluihin myös tilanteissa, joissa vanhempi on kotona.
Päiväkotipaikkojen saatavuus turvattava.
Julkisten päiväkotipaikkojen saatavuus tulee turvata ja palvelutarvetta ennakoida paremmin, jotta yhä useammalla on mahdollisuus laittaa lapsensa lähipäiväkotiin. On etsittävä uusia tilaratkaisuja päiväkotipaikkojen kysynnän vaihteluihin vastaamiseksi.
Päiväkoti laadukkaana palveluna.
Pidämme tärkeänä, että jokaisessa päiväkodissa tarjotaan laadukasta tekemistä lapsille. Kun lapset saavat innostavaa tekemistä parhaimpaan vireysaikaansa, helpottuu samalla myös vanhempien arki. Myös iltaisin ja viikonloppuisin hoidossa olevien lasten varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuudesta on huolehdittava.
Ryhmäkoot kuntoon.
Osapäivähoidon erillisestä mitoituksesta on luovuttava, sillä lapset tarvitsevat aikuisten aikaa riippumatta siitä ovatko he hoidossa osan päivästä vai koko päivän. Päiväkotiryhmien jatkuva ylläpitäminen vajaamiehityksellä on estettävä.
Joustavat hoitoajat.
Kannatamme mm. tuntiperusteista päivähoitoa. Tuntiperusteinen päivähoito parantaa palveluiden joustavuutta, koska se perustuu sähköiseen aikaseurantaan. Tämä mahdollistaa palveluiden järjestämisen helpottaen sekä vanhempien arkea että päiväkodin henkilökunnan työtä.
Turvallinen ympäristö lapsille ja työrauha varhaiskasvatuksen ammattilaisille.
Rauhallinen ja turvallinen ympäristö on taattava, jotta lapset ja henkilökunta voivat hyvin ja oppiminen on mahdollista. Henkilökunnan pysyvyys on lasten etu ja sitä tulee edistää. Yhdenkään lapsen tai aikuisen ei tule joutua viettämään aikaa terveydelle haitallisissa, kuten homeisissa tiloissa.
Vanhemmuuden tukeminen.
Vanhemmuutta on tuettava varhaiskasvatuksen ammattilaisten toimesta mm. tarjoamalla neuvoja lasten kasvatuksen tueksi. Myös kotona lastaan hoitaville vanhemmille tulee tarjota mm. oppimisen edistämiseen tähtäävää tukea. Hyvää vanhemmuutta on edistettävä valtakunnallisin toimin.
Kielten oppiminen ei vain eliitin oikeus.
Kannatan kielikylpytoiminnan lisäämistä ja tarjoamista myös suurilla maailmankielillä. Yhä useammalle lapselle on tarjottava mahdollisuus tutustua vieraaseen kieleen silloin kun herkkyys kielen oppimiseen on parhaimmillaan.
Vapaaehtoista esiopetusta 5-vuotiaille.
Kannatan vapaaehtoista esiopetusta 5-vuotiaille. Ryhmässä leikin lomassa tapahtuva oppiminen parantaa lasten edellytyksiä menestyä peruskoulussa.
Verovarat käytettävä palveluihin, ei voittoihin.
Kannatan koulumaailmassa käytössä olevaa voitontavoittelun kieltoa myös varhais-kasvatukseen, jotta veroeurot käytetään palvelujen järjestämiseen.
Riittävä tuki jokaiselle lapselle.
Osa lapsista tarvitsee enemmän hoitajien aikaa tai muita erityisjärjestelyjä. Turvaamalla heille tarvittava tuki edistetään myös muiden lasten hyvinvointia ja oppimismahdollisuuksia. Henkilöstöä tulee olla enemmän ryhmissä, joissa on esimerkiksi vieraskielisiä lapsia tai lapsia, joilla on oppimisvaikeuksien ennusmerkkejä. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taitoa ja kotoutumista on edistettävä.
Turvalliset aikuiset ympärille.
Jokaisen lasten kanssa työskentelevän henkilön rikostausta tulee selvittää säännöllisesti, riippumatta työsuhteen pituudesta tai työskentelyn luonteesta.
Monipuolista leikki- ja kerhotoimintaa.
Kerhojen avulla voidaan edistää lasten liikkumista ja mahdollisuuksia tutustua leikin kautta esimerkiksi ohjelmointiin. Samalla edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista ja innostusta esimerkiksi koodauksen tai luonnontieteiden oppimiseen myöhemmin elämässä.
Riittävästi liikkumista lasten päiviin.
Moni lapsi ei liiku riittävästi päivän aikana. Liikkumista voidaan edistää esimerkiksi varmistamalla hyvät puitteet liikkumiselle sekä lisäämällä henkilökunnan ja vanhempien tietämystä liikkumisen merkityksestä oppimiselle ja hyvin-voinnille.
Arvostetaan ammattilaisia.
Päiväkotiryhmien moniammatillisuus on turvattava ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutusmääriä on tarkistettava vastaamaan tarvetta. Vastuullisesta tehtävästä on maksettava riittävä palkka, jotta ala säilyy houkuttelevana.
Laadukkaat palvelut vetovoimatekijänä.
Laadukas varhaiskasvatus on nähtävä etuna, jonka perässä kannattaa houkutella perheellisiä korkean tason osaajia Suomeen.
Edistetään varhaiskasvatukseen liittyvää vientiä.
Vienti voi liittyä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan, tilaratkaisuihin, oppimateriaaleihin ja paikallisen opetushenkilökunnan kouluttamiseen niin kohdemaassa kuin Suomessa. Myös tuotteistamiseen ja laadun varmistamiseen on etsittävä keinoja esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä.
Terveellinen ja kotimainen ruoka.
Päiväkodeissa on tarjottava terveellistä, kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa. Tarjolla tulee aina olla lähtökohtaisesti myös liha-, kana- tai kala vaihtoehto, koska kaikilla lapsilla ei ole kotonaan mahdollisuutta saada monipuolista ruokaa.

Question 29

Parannuksia peruskouluun

Pidän lukiota yhtenä suomalaisen yleissivistyksen kulmakivistä. Lukion tehtävänä on tarjota nuorille valmiudet siirtyä jatko-opintoihin sekä kasvattaa heistä aktiivisia ja osaavia kansalaisia. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita yhteiskuntamme ja itsensä kehittämiseen.

Lukio-opetusta tulee uudistaa. Lukioiden täytyy vastata nyky-yhteiskuntaa niin suoritustavoiltaan, menetelmiltään kuin sisällöiltään. Mielestäni lukio-opinnot eivät saa tähdätä ainoastaan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen. Lukion tulee tarjota laaja yleissivistys ja edistää yleisesti tarvittavien taitojen kehittymistä, kuten kriittistä ajattelua ja argumentaatiotaitoja.

Yleissivistys on tietoja ja taitoja, joiden avulla kansalainen voi toimia yhteiskunnan jäsenenä ja tulkita sen tapahtumia. Korostan kykyä tiedon etsimiseen ja soveltamiseen sekä tietolähteiden luotettavuuden arviointiin. Nämä taidot antavat myös hyvän pohjan korkeakouluopintoihin.

Ruotsi vapaaehtoiseksi
Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005, joten vapaaehtoisuuden lisääminen kielivalinnoissa on luonnollista. Ajan vähintään kahden vapaavalintaisen vieraan kielen opintoja sekä monipuolista kielitarjontaa.

Tutustumisjakso Korkea-kouluun
Tutustumisjakso lisää tietämystä mahdollisista jatko-opinto vaihtoehdoista ja auttaa löytämään sopivan alan. Näin vähennetään myös turhia välivuosia.

TET-jakso lukioihin
Lukioiden työelämäyhteistyön parantaminen ja lukiolaisten työelämävalmiuksien kehittäminen on hyödyksi nuorten työllistymiselle ja työelämään liittyvän tiedon kartuttamiselle.

Tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen kanssa
Mahdollisuus suorittaa halutessaan joitain korkeakoulu-opintoja jo lukiossa valmentaa ja tutustuttaa lukiolaisia korkeakouluopintoihin. Erityisesti kannatan verkko-opintoina suoritettavia kursseja, jotka voidaan toteuttaa valtakunnallisesti.

Henkilökohtainen opinto-ohjaus turvattava
Lukioiden opinto-ohjauksen parantaminen auttaa opiskelijoita tunnistamaan omiava hvuuksiaan ja valitsemaan jatko-opintojen kannalta oikeat kurssit. Hyvä lukioaikainen opinto-ohjaus myös vähentää välivuosia ja korkeakouluopintojen keskeytyksiä.

Lisätään opinto-ohjauksen jälkiohjaus velvoite
Monet opiskelijat tarvitsevat opinto-ohjausta myös valmistumisen jälkeen. Jälkiohjaus auttaisi välivuotta viettäviä ylioppilaita (etenkin varusmiehiä) ja vahvistaisi nuorisotakuun toteutumista.

Vanhempain startit harkintaan
Opiskelijoiden vanhemmille voitaisiin järjestää tilaisuuksia, joissa vanhempien olisi mahdollista kuulla lukion jälkeisistä jatko-opinto mahdollisuuksista. Näin voitaisiin parantaa vanhempien edellytyksiä tukea lapsiaan jatko-opintoja koskevissa pohdinnoissa

Yrittäjäkurssien tarjontaa ja työelämätietoutta lisättävä
Yrittäjyyskasvatuksen tarkoitus on tutustuttaa ja kannustaa nuoria yrittäjyyteen.

Nuorten vaikuttamis- ja demokratiataittojen parantaminen
Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopinopintojen riittävä määrä on turvattava, koska ne tukevat nuorten aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaosaamista.

Etä- ja verkko-opintojen edistäminen
Esimerkiksi pienten reaaliaineiden ja kielten opetuksen järjestäminen verkko-opetuksen kautta tukee haja-asutusalueella asuvien opiskelijoiden opinto mahdollisuuksia. Kotoa käsin opiskelua helpotettava pitkän etäisyyden päässä asuvien osalta.

Kurssikirjat edullisimmin ja helpommin saataville
Tätä voidaan edistää esimerkiksi kirjastojen ja lukioiden yhteistyötä parantamalla sekä kirjojen kierrättämistä tehostamalla.

Erityistehtävän saaneiden lukioiden lisääminen
Erityistehtävän (esimerkiksi kielet, yrittäjyys tai urheilu) saaminen lisää koulujen vetovoimaa ja mahdollistaa oppilaille erikoistumisen.

Mahdollistetaan ylioppilaskokeisiin useampi uusinta kerta
Tulosten parantamisen mahdollistaminen tukee mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Ylioppilaskirjoitusten maksuttomuus
Kokeiden maksullisuus ei kannusta kokeiden määrän lisäämiseen tai jakamiseen useammalle kirjoituskerralle, ja heikentää etenkin pienituloisten osallistumismahdollisuuksia.

Kevennetään ylioppilaskirjoituksia
Ylioppilaskirjoituksia tulee kehittää vähemmän kuormittaviksi sekä päivittää vastaamaan paremmin nykypäivän osaamistarpeita. Usean vuoden aikana opittujen asioiden ulkoa pänttääminen ei ole enää nykypäivää. Kirjoitusten järkevöittäminen vähentää myös uupumisesta aiheutuvia välivuosia.

Arvioinnin yhdenvertaisuutta parannettava
Päättöarvosanojen tasoissa on huomattavia eroja lukioiden välillä, joten arvioinnin yhdenvertaisuutta on parannettava. Ratkaisua voidaan hakea esimerkiksi yhtenäisistä kokeista tai koepankeista, joista kokeiden järjestäjät saavat tukimateriaalia.

kiinnitetään huomiota opiskelijoiden uupumiseen
Lukiossa tulee turvata nuorten jaksaminen mm. kehittämällä tukitoimia, edistämällä lukiolaisten opiskelutaitoja ja kehittämällä koeviikko käytäntöjä.

Opiskelijoiden yleishyödyllisten taitojen kehittymisen tukeminen
Lukiokoulutuksen on tuettava entistä paremmin yleisesti tarvittavien taitojen kehitystä, kuten kykyä kriittiseen ajatteluun, tiedon hankintaan ja argumentointiin. Näitä taitoja tarvitaan niin jatko-opinnoissa kuin yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä toimiessa. Yleistentaitojen kehittymisen edistäminen on huomioitava paremmin opetussuunnitelman perusteissa.

Erityisopetuksen parantaminen ja lisääminen lakiin
Erityisen tuen tarvetta on myös lukioissa, ja se koskee etenkin kieliä ja matematiikkaa sekä maahanmuuttajien opintoja.

Monikielisen oppilashuollon parantaminen ja riittävän ammattihenkilökunnan lisääminen lakiin
Toimiva oppilashuolto edellyttää monikielistä osaamista ja riittäviä koulupsykologi-, kuraattori ja lääkäripalveluita yhdenvertaisesti jokaisessa koulussa, jottei yksikään nuori tule väärinymmärretyksi, tai koe tulleensa sivuutetuksi ja syrjäydy vaikeuksissaan. Jokaisen apua tarvitsevan oppilaan on saatava apua nopeasti ja vaivattomasti.

Vuorovaikutustaitojen ja monikulttuurisen ymmärtämisen parantaminen
Opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon enemmän monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä kuten kielitietoinen opetus, monilukutaito, sosioekologinen sivistys ja monialaisten oppikokonaisuuksien huomioiminen.

Velvoite puuttua koulukiusaamiseen
Lukiolakiin tulee kirjata koulukiusaamiseen puuttumisen velvoite, mikä osoittaa vahvan tahtotilan vähentää koulukiusaamista. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen edistävät yhdenvertaista toimintakulttuuria, jolla on terveyttä ja hyvinvointia edistävä sekä sitä tukeva vaikutus koko yhteiskuntaan.

Question 30

Paranuksia ammattikouluun

Arvostan tekemällä oppimista. Tahdon säilyttää ammatillisen koulutuksen vetovoimaisena ja varmistaa, että koulutus tarjoaa työelämän tarpeita vastaavan ammattitaidon. Koulutuksen on palveltava niin peruskoulusta juuri valmistuneita kuin osaamistaan myöhemmin täydentäviä. Laadukas koulutus ammattilaisten opissa on avain oman ammattitaidon karttumiseen ja tae siihen, että Suomessa riittää osaajia jatkossakin. Kannatan joustavuutta ammatillisiin opintoihin ja riittävää määrää lähiopetusta.

Ammatillisia opintoja tulee voida suorittaa myös avoimessa ammattikoulussa. Tahdon edistää oppisopimuskoulutusta ja luoda Suomeen laajat ja toimivat oppisopimusmarkkinat yhteistyössä yrittäjien kanssa, jotta jokainen halukas pääsisi mestarin oppiin. Ammatillista koulutusta tulee tarjota koko maassa alueiden ja yritysten erilaiset tarpeet huomioiden. Jokaisen ammattikoulun tulee olla laadukas ammattikoulu, jossa opiskelijat ja henkilökunta voivat hyvin ja opetus on tasokasta.

Ammattikoulujen on tarjottava mahdollisuus myös yleisesti tarvittavien taitojen kehittymiseen esim. arjen taloudenhallintaan ja digiosaamiseen liittyen. Tulevaisuudessa myös muunto- ja täydennyskoulutusta tulee tarjota yhä enemmän.

Enemmän oppisopimuskoulutusta ja mestari-kisälli-mallia.
Työssäoppiminen on monelle mieluisin tapa opiskella ammatti. Haluan kaksinkertaistaa oppisopimuskoulutuksen määrän. Oppisopimuskoulutuspaikkoja tulee lisätä, jotta kisälliksi haluava pääsisi aina mestarin oppiin. Alle kymmenen työntekijän yritysten koulutuskorvauksia tulee nostaa, jotta pienetkin yritykset pystyvät ottamaan opiskelijoita oppiinsa. Ennen kaikkea Suomeen tarvitaan toimivat oppisopimusmarkkinat, joilla yritykset voivat keskenään järjestää koulutusta hyödyntäen kokeneiden työntekijöidensä osaamista mestarikouluttajina.
Koulutus vastaamaan työelämän tarpeita.
Koulutusmäärien tulee pohjautua ennakoituun työelämän kysyntään ja koulutuksen sisällön on vastattava työelämän tarpeita. Kannatan täsmäkoulutuksia, joiden avulla voidaan nopeasti kouluttaa osaajia, ja opetushenkilöstön työelämäjaksoja, jotka edistävät ammattitaidon ylläpitoa.
Ratkaisuja osaajapulaan.
Tahdon, että yhä useammin ammattilainen löytyy Suomesta. Monilla aloilla on pulaa osaajista, jolloin työntekijöitä joudutaan rekrytoimaan ulkomailta. Siksi uudelleenkoulutusta sekä muunto- ja täydennyskoulutusta tulee lisätä ja koulutusmääriä tarkistaa riittäviksi. Joustavien opintopolkujen toteutusta tulee edistää niin nuorille kuin alanvaihtajillekin.
Vapaa kielivalinta.
Pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta on luovuttava. Muusta alan kannalta olennaisesta kielten opetuksesta on huolehdittava. Myös suomen kielen opetuksesta on huolehdittava, jotta vieraskieliset saavat hankittua työelämässä tarvittavan kielitaidon.
Riittävästi lähiopetusta.
Suurin osa opiskelijoista pitää lähiopetusta tärkeänä mm. koulutuksen laadun ja kaverisuhteiden takia. Riittävä määrä lähiopetusta on turvattava, ja opiskelijoita on kuultava opetusta kehittäessä
Koulujen liikuntatilat kattavampaan käyttöön.
Moni ammattikoululainen liikkuu liian vähän. Opiskelijoiden motivaatiota liikkumiseen tulee lisätä esimerkiksi koulujen yhteydessä toimivilla kuntosaleilla ja ohjatulla liikunnalla. Myös opetuksessa tulee olla enemmän toiminnallisuutta ja liikuntaa.
Avoin ammattikoulu ja lisää kesä- ja verkko-opintoja.
Kannatan korkeakouluista tutun avoimen opiskelun lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa ja opintojen tarjoamista myös kesäisin. Tämä lyhentäisi opiskeluaikoja. Avoin ammattikoulu tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri aloihin ja opiskella joustavasti, myös iltaisin. Kattavista verkko-opinnoista on huolehdittava alueellisen tasa-arvon turvaamiseksi.
Koulutusviennin edistäminen.
Suomalainen koulutus on tunnettu maailmalla. Suomalaista koulutusvientiä on kehitettävä ja valmiutta räätälöityjen koulutusten tarjoamiseen on parannettava. Koulutusviennin avulla saadaan lisäresursseja myös opetuksen kehittämiseen.
Linjakkuutta arviointiin.
Arvosanat vaihtelevat liiaksi sen mukaan, kuka opiskelijoita arvioi. Kannatan arvioinnin kehittämistä oikeudenmukaisemmaksi kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) avulla.
Ammatillista koulutusta koko maahan.
Ammatillisen koulutuksen perässä ei juurikaan muuteta toiselle paikkakunnalle, joten koulutusta on tuettava ja tarjottava koko maassa paikalliset tarpeet huomioiden.
Laadukkaita tukipalveluita ja opintojen ohjausta.
Ammattikouluissa on tarjottava opintoja, jotka edistävät työelämässä tarvittavien perustaitojen, kuten tieto- ja viestintätekniikan osaamista. Jatko-opintovaihtoehtoihin tutustumista voidaan edistää mm. erillisten tutustumisjaksojen avulla tai kannustamalla suorittamaan avoimen korkeakoulun kursseja. Erityisesti on huolehdittava henkilökohtaisen opinto-ohjauksen, terveydenhuollon palveluiden ja erityisopetuksen saatavuudesta. Varmistetaan koulutuksen ja tuen tarjonta myös osatyökykyisille
Rahoituksen parannettava opetuksen laatua.
Ammatillisen koulutuksen rahoituskriteerien on edistettävä opetuksen laatua ja taattava, että valmistuneilla on vaadittu ammattitaito. Hyväksyttyihin arviointeihin perustuvan tulosrahoituksen riskinä on ollut se, että kouluihin on syntynyt intressi päästää opiskelijoita läpi osaamisen tasosta riippumatta.
Monikielisen oppilashuollon parantaminen ja riittävän ammattihenkilökunnan lisääminen lakiin
Toimiva oppilashuolto edellyttää monikielistä osaamista ja riittäviä koulupsykologi-, kuraattori ja lääkäripalveluita yhdenvertaisesti jokaisessa koulussa, jottei yksikään nuori tule väärinymmärretyksi, tai koe tulleensa sivuutetuksi ja syrjäydy vaikeuksissaan. Jokaisen apua tarvitsevan oppilaan on saatava apua nopeasti ja vaivattomasti.

Vuorovaikutustaitojen ja monikulttuurisen ymmärtämisen parantaminen
Opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon enemmän monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä kuten kielitietoinen opetus, monilukutaito, sosioekologinen sivistys ja monialaisten oppikokonaisuuksien huomioiminen.

Question 31

Uudistuksia Lukioon