2(1).png
KUNTAVAALIT 2021
Tommi Aalto.png
Tervetuloa
vaalisivulleni!
Täältä löydät kuntavaalien poliittisen ohjelmani, kaikki vaaleihin antamani ehdokassitoumukset ja täyttämäni vaalikoneet!
Olen matkalla Helsingin kaupunginvaltuutetuksi,koska
haluan vähentää eriarvoisuutta Helsingissä, vahvistaa yhdenvertaisuutta sekä ihmisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta, lisätä erilaisten ihmisten kohtaamista ja keskinäistä ymmärrystä, jotta voimme yhdessä saavuttaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden kaikille.

Kuntavaalien poliittinen ohjelma

Varhaiskasvatus ja koulutus

1. Monikieliset oppilashuollon palvelut


Suomalainen koulu ja koulutus ovat maailman huippu luokkaa, toiset jopa sanovat sen olevan maailman parasta. Silti koululaiset, oppilaat ja opiskelijat voivat pahoin eri puolilla Suomea mm. kiusaamisen, jaksamisen ja opinnoissa jälkeen jäämisen aiheuttaman ahdistuksen takia. Suuri osa nuorista kokee yksinäisyyttä, joka on seurausta sosiaalisen median luomista paineista ja heille asetetuista odotuksista.

Kouluterveyskyselyiden mukaan noin 35,4 % lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan ja noin joka kymmenes kärsii opiskelu-uupumuksesta, lähes puolet kokee lukion työmäärän liian suureksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan lukiolaiset kuitenkin pitävät avun pyytämistä erilaisiin huoliin vaikeampana kuin avun saamista. Oppilashuollonpalveluiden liian korkea kynnys on huolestuttavaa ja vaatii koko oppilaitosyhteisöltä panostusta välittävään ilmapiiriin.

Terveellinen ja tasapainoinen elämä vaatii myös henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämistä. Mielenterveydestä ja masennuksesta on uskallettava puhua ilman häpeää ja leimaamista. Meidän on opittava tunnistamaan masennuksen ensioireita ja masennuksen laukaisijoita, sitä miten aivot ja keho toimivat yhdessä ja vaikututtavat toisiinsa, jotta pystymme tehokkaammin torjuman syrjäytymistä sekä masentumisriskiä nuorten keskuudessa.

Haluan opetussuunnitelmaan lisättävän terveystiedon lisäksi mielenterveydenhoidon. Haluan mielenterveyden ammattilaisen ja riittävät psykologi-, monikieliset kuraattori ja lääkäripalvelut yhdenvertaisesti jokaiseen kouluun, ei vain Helsinkiin vaan koko Suomeen, jotta jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, tai tuntee jonkun toisen, jonka kokee tarvitsevan apua, saa tarvitsemaansa apua nopeasti ja vaivattomasti.




2. Loppu kiusaamiselle


Kiusaaminen on vakava yhteiskunnallinen, ei pelkästään kouluja koskeva ongelma, jolla on kauaskantoisia seurauksia ja vaikutuksia ihmisiin, heidän terveyteensä ja käyttäytymiseen jopa vielä vuosia tapahtuneen kiusaamistilanteen jälkeen.

Kiusaaminen on suuri ongelma myös päiväkodeissa, joissa kiusattu lapsi saattaa jäädä usein huomaamatta pitkäsikin aikaa ja kiusaamiskokemus vaikuttaa lapsen identiteetin ja minäkuvan muodostumiseen. Ongelma korostuu erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla, kun lapsella ja aikuisella ei aina ole yhteistä kieltä.

Kiusaamiseen ei ole yhtä toimivaa ratkaisua ja vain yhtä tahoa, jonka vastuulla on puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen ehkäisemiseksi yhteiskunnassa on ensisijaisen tärkeää luoda selkeä ja vahva kiusaamisen määritelmä siitä, että kiusaamien on aina väkivaltaa – fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja, että kiusaaminen missään muodossa ei ole sallittavaa.

Päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuri määrittää pitkälti sen, miten kiusaamiseen suhtaudutaan, puututaanko siihen vai katsotaanko sitä läpi sormien. Ryhmissä, joissa kiusaamisen toimintakulttuuri on löyhä ei kiusaamista ole osattu määritellä oikein ja sen on mahdollistettu jatkua jopa vuosien ajan. Tällaisissa ryhmissä yleensä kiusattu joutuu vaihtamaan toiseen päiväkotiin tai kouluun, koska kiusaamista ei saada kuriin.

Siksi on hyvin tärkeää lisätä opetushenkilöstön koulutusta ymmärtää paremmin kiusaamista ilmiönä ja osaamista tunnistaa kiusaamisen erilaisia muotoja, niin päiväkodeissa, koulussa kuin nettimaailmassa, sekä keinoista miten kuulla kiusattua ja puuttua kiusaamiseen. Myös kiusaajaa on ymmärrettävä. Kiusaajan ymmärtäminen ei ole sama asia kuin kiusaamisen hyväksyminen. Tasapainoisen ihmisen ei tarvitse kiusata muita, vaan usein kiusaamisen taustalla on kokemus joukkoon kuulumisesta tai joukosta poissulkemisesta sekä hyväksynnän ja rajojen etsimisestä.

Päiväkotien ja koulujen vastuu kasvattajina on luoda arvot ja toimintakulttuuri, joka ei hyväksy kiusaamista ja huolehtia näiden arvojen noudattamisesta. Myös kodeissa on osattava tunnistaa ja uskaltaa ottaa kiusaaminen puheeksi. Terveydenhuollon henkilöstöä on myös koulutettava tunnistamaan kiusaamisesta johtuvaa oireilua paremmin. Näin voidaan luoda kouluihin ja koko yhteiskuntaan toimintakulttuuria, joka ei normalisoi eikä hyväksy kiusaamista missään muodossa, ja jossa jokainen uskaltaa puhua kiusaamisesta avoimemmin.

Lisäksi kouluissa myös opetustilojen suunnittelussa tulee huomioida kattavasti kaikkien tilankäyttäjien erityistarpeet, tilojen toiminaalisuus ja turvallisuus sekä terveellisyys. Investoinnit oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin maksavat itsensä takasin monikertaisesti mm. sote-palveluiden kautta, kun pienempi osa ihmisistä voi pahoin.

Helsingin on osoitettava kaikille koulutus- ja varhaiskasvatustyön- sekä terveydenhuollon ammattilaisille heidän koulutustaan ja työkokemustaan vastaava arvostus ja rahallinen korvaus, eikä yrittää säästää yhdestä paikasta toisen kustannuksella. Helsingin talous on vakaalla pohjalla ja reilusti ylijäämäinen, joten tämän ei pitäisi ongelma.

Helsingin on investoitava lisää luokkakokojen pienentämiseen, monikieliseen opetukseen, oppilashuoltoon ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, opettajien ja muun opetushenkilöstön jatkokouluttamiseen, kiusaamisen torjumiseen sekä nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen.




3. Lapsivaikutukset tulee arvioida kaikessa päätöksenteossa


Lapsivaikutusten arviointiin Suomessa velvoittaa mm. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokuntakin ovat velvoittaneet hallitusta edistämään lapsibudjetointia. Tästä huolimatta riittävää lapsivaikutusten arviointia ei juuri tehdä, kunnissa tai valtionhallinnossa.

Hiljattain esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksessä poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisä yli yksivuotiailta lapsivaikutusten arviointi jäi tekemättä. Useissa keskeisesti lasten elämään vaikuttaneissa korona-ajan päätöksissä ei arvioitu lapsivaikutuksia. Kiire tai tiedon ja osaamisen puute ei ole perustelu sivuuttaa lasten mielipiteiden ja lapsivaikutusten selvittämistä. Liian usein erilliset päätökset yhdessä vaikuttavat lasten tai lapsiryhmien hyvinvointiin ennakoimattomasti ja kielteisesti.

Perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen päätöksentekoon vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös konkreettisesti tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa ja tarjoaa mahdollisuuden ennakoida ja välttää virheitä. Ovatko vaikutukset suoria vai välillisiä? Ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä lasten elämän ja arjen kannalta? Vaikuttavatko ne nyt vai pitkällä aikavälillä? Muuttuvatko niiden vaikutukset, kun huomioidaan muut kunnan toimet ja päätökset?

Talouspäätösten ja suoria lasten ja perheidenpalveluita koskevien päätösten lisäksi lapsivaikutusten arviointia tulee toteuttaa esimerkiksi liikennesuunnitelmissa ja kaavoituksessa. Tulevalla kuntavaltuustokaudella on huomioitava, että mikäli soteuudistus toteutuu, muuttuu myös kuntien palvelurakenne. Tällöin lapsi- ja perhevaikutukset on muistettava arvioida huolella.





 

Asuminen

1. Tuetaan koti- ja omaishoitajia


Koti- ja omaishoitajat tekevät arvokasta työtä vanhustenhoidon eteen. Helsinki ei kuitenkaan voi sysätä vastuuta vanhusten hoidosta yksinomaan omaisten ja kotihoidon varaan. Helsingin tulee toimillaan mahdollistaa itsenäinen ja omaehtoinen asuminen kaikille, kun se vain suinkin on mahdollista ihmisten yksilölliset tarpeet huomioiden. Kaikille hoitoa tarvitsemille niin vanhuksille tai vammaisille itsenäinen elämä ei kuitenkaan oma mahdollista, eikä kaikilla ole omaisia hoitamassa ja huolehtimassa.

Helsingin on turvattava riittävät resurssit kotihoidon käyttöön ja omaishoitajille, jotta ihmisten tarvitsema apu ja palveluiden laatu, kuten esim. syömisen avustaminen, kupassa käyminen, siivoaminen ja peseytyminen, pukeutuminen ja pyykkihuolto, sängystä ja tuolista siirtyminen, kävely ja ulkona liikkuminen sekä wc-käynnit, säännöllinen lääkitys ym. toimet eivät vaarannu hoitajien kiireen ja resurssipulan vuoksi. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään.




2. Edullisempaa asumista ja parempia palveluja


Helsingissä asumisen hinta on hyvin kallista. Asumiskustannukset Helsingissä voivat olla jopa puolet, tai enemmänkin tuloista. Kalliit asumiskustannukset kannustavat nuoria hakeutumaan kimppa-asuntoihin kaupunkien keskustoihin, jotta rahaa jää säästöön muhin elämisen kuluihin. Kimppakämpässä asuessa seurustelu ja perheen perustaminen ei ole yhtä mielekästä kuin omassa rauhassa ja kodissa eläessä.

Helsingissä on lisättävä kohtuu hintaisisten isojen asuntojen rakentamista, joihin myös yksin elävillä nuorilla on yksin varaa. Varsinkin työn murroksessa, nyt kun etätyöt ja kotona työskentely on lisääntynyt ja tullut jäädäkseen, tulisi uudisasuntorakentamissa huomioida myös nämä tarpeet riittävänä tilana. Isompi asunto myös houkuttaa pidempiaikaiseen asumiseen ja mahdollistaisi paremmin esim. perheenlisäyksen, kun ei tarvitse murehtia muuttamisesta uuteen asuntoon ja miten rahat riittävät elämiseen.

Alueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa on osattava kattavasti ottaa huomioon eri asukasryhmien tarpeet ja odotukset luomalla heille toimiva ja viihtyisä elinympäristö, joka edistää asukkaiden hyvinvointia ja ylläpitää sitä. Tämä tarkoittaa asuinalueiden palveluiden jatkuvaa ja tasapuolista ylläpitämistä sekä kehittämistä. Pahimmillaan epärealistiset kasvu- ja uusien alueiden kaavoitus tavoitteet vain pahentavat kaupungin osien eriytyiskehitystä.

Kaupunkisuunnittelua Helsingissä on ulkoistettu liikaa kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille. Kasvun ja rakennushankkeiden on kuitenkin tapahduttava ihmisten ehdoilla ja niiden on vastattava todelliseen tarpeeseen.




3. Kotihoidon tuen Helsinki-lisä on palautettava


Helsingin tulee peruuttaa aiemmat leikkaukset Helsinki-lisään niin, että sitä maksetaan jatkossakin yli 1-vuotiaiden lasten vanhemmille aina kolmeen ikävuoteen asti.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti talousarviokokouksessaan 9.12.2020 äänin 62-23 leikata kotohoidontuen Helsinki-lisän yli 1-vuotiaiden lasten vanhemmilta 1.6.2021 alkaen. Helsinki-lisä on Kelan maksaman kotihoidontuen päälle maksettava tuki, jonka suuruus on 219-264 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin valtuusto päätti leikata Helsinki-lisän yli 2-vuotiailta vuoden 2019 talousarvion yhteydessä 28.11.2018.

Helsinki-lisä on merkittävä tuki perheille, jotka kasvattavat pientä lastaan kotona. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on varoittanut, että Helsinki-lisän leikkauspäätös lisää lapsiperheköyhyyttä ja heikentää siten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointia. Etenkin nyt koronakriisin keskellä pääkaupunkiseudun työttömyys, lomautukset ja taloushuolet heijastuvat monen lapsiperheen entisestään haastavaan arkeen. Siksi lapsiperheet ovat aivan väärä paikka leikata.

Helsinki-lisän leikkauksella on negatiiviset vaikutukset paitsi lapsiperheiden myös kaupungin talouteen, sillä kotihoidon vähentyminen lisää varhaiskasvatuksen tarvetta ja kustannuksia. Lisäksi leikkaus todennäköisesti lisää toimeentulotukimenoja, mikä mitätöi sen väitetyt säästöt.

Helsingissä on jo aikaisemmin kritisoitu varhaiskasvatuksen paisuneita ryhmäkokoja ja työntekijäpulaa, ja Helsinki-lisän leikkaus vain pahentaa tilannetta. Pahimmillaan varhaiskasvatuksen laatu heikkenee kasvavien ryhmäkokojen vuoksi. Onkin huolestuttavaa, että leikkauksen lapsivaikutusten arviointi julkaistiin vasta budjettikokouksen ja leikkauspäätöksen tekemisen jälkeen.

Suomen matala syntyvyys on yhteisesti tunnustettu ongelma, ja on vaarana, että lapsiperheiltä leikkaaminen pahentaa sitä entisestään. Helsingin kaupungin on annettava arvostusta kotona tehtävälle kasvatustyölle ja tuettava taloudellisesti pienlapsiperheitä.





 

Terveys

1. Taide ja liikunta ovat jokaisen oikeus


Helsingin tulee tukea jokaisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia, yhteen kuuluvuutta tarjoamalla kaikille nuorille mahdollisuus yhteen maksuttomaan harrastukseen ja monipuolisesti erilaisia maksuttomia harrastus- ja toimitiloja käyttöön. On väärin lapsia ja nuoria kohtaan, jos he perheensä heikomman taloustilanteen takia, eivät voi kokea harrastuksen tuomaa iloa, niiden kautta syntyviä ystävyyssuhteita, joukkoon kuulumisen tunnetta tai harrastusten mahdollistamaa kasvua ja omaa kehitystä.

Tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielekkääseen harrastustoimeen ehkäistään lasten sekä nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Näin tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja omaehtoista tekemistä yhdessä. Kaikki eivät välttämättä halua harrastaa joukkueessa, tai kilpailla urheiluseuroissa, mutta oman kaveri- ja ystäväporukan kesken olisi kiva tehdä, luoda ja harrastaa itseä kiinnostavia asioita.

Helsingin tulee kuunnella nuorten toiveita enemmän ja tarjota heille tavanomaisten liikuntatilojen lisäksi käyttöön myös erilaisia mediatuotantotiloja esim. podcasteja varten, käsityötiloja oman luovuuden tukemiseksi, laadukkaita ulko- ja sisätiloja turvalliseen fyysisen urheiluun ja joukkuepeleihin.

Myös e-urheilu tulee tunnistaa kasvavana harrastuksena ja urheilun lajina, jossa Suomella on hyvät edellytykset menestyä maailmanlaajuisesti. Valitettavasti kaikilla e-urheilusta kiinnostuneilla nuorilla ei aina ole varaa osallistua kalliiden laitteiden hankkimisen takia, joten Helsingin tulisi tarjota nuorille mahdollisuus myös tasokkaaseen e-urheiluun.




2. kulttuuri- ja tapahtuma-aloja on tuettava


Monipuolinen kaupunkikulttuuri on merkittävä veto- ja pitovoimatekijä. Se vahvistaa kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä elämän eri vaiheissa, ennaltaehkäisee ikääntymiseen tai syrjäytymiseen liittyviä riskejä. Tukemalla kaupunkikulttuuria edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin, taiteeseen, sivistykseen, luovaan ilmaisuun ja toimintaan.




3. Tuetaan kaikenikäisten lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta


Varhaiskasvatus ja kirjastot tekevät yhteistyötä, jotta lapset taustasta ja asemasta riippumatta saavat mahdollisuuden oppia ja kehittää lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Kirjastot tukevat kaikenlaisia oppijoita, informaatiolukutaito ja tiedonhakutaito vaikuttavat opintomenestykseen, kirjastot toimivat julkisina tiloina – kansalaisten olohuoneena, sekä luovuuden ja innovaatioiden lähteinä start-up yritykselle.

Maittakoon vielä, että kirjastot ja internet eivät sulje toisiaan pois, vaan niiden roolit informaation tarjoajina ovat vain osittain päällekkäiset. Internet voittaa nopeudessa, helppoudessa, ajantasaisuudessa ja resurssien runsaudessa, mutta kirjastoa pidetään luotettavampana tietolähteenä. Asenteen, ”kaikki löytyy netistä” varjopuolena on, että ihmiset omaksuvat netistä epäpätevää ja epärelevanttia tietoa, joka huonoimmassa tapauksessa päätyy vailla luotettavia lähdeviitteitä julkiseen käyttöön.





 

Kulttuuri ja liikunta

1. Taide ja liikunta ovat jokaisen oikeus


Helsingin tulee tukea jokaisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia, yhteen kuuluvuutta tarjoamalla kaikille nuorille mahdollisuus yhteen maksuttomaan harrastukseen ja monipuolisesti erilaisia maksuttomia harrastus- ja toimitiloja käyttöön. On väärin lapsia ja nuoria kohtaan, jos he perheensä heikomman taloustilanteen takia, eivät voi kokea harrastuksen tuomaa iloa, niiden kautta syntyviä ystävyyssuhteita, joukkoon kuulumisen tunnetta tai harrastusten mahdollistamaa kasvua ja omaa kehitystä.

Tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielekkääseen harrastustoimeen ehkäistään lasten sekä nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Näin tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja omaehtoista tekemistä yhdessä. Kaikki eivät välttämättä halua harrastaa joukkueessa, tai kilpailla urheiluseuroissa, mutta oman kaveri- ja ystäväporukan kesken olisi kiva tehdä, luoda ja harrastaa itseä kiinnostavia asioita.

Helsingin tulee kuunnella nuorten toiveita enemmän ja tarjota heille tavanomaisten liikuntatilojen lisäksi käyttöön myös erilaisia mediatuotantotiloja esim. podcasteja varten, käsityötiloja oman luovuuden tukemiseksi, laadukkaita ulko- ja sisätiloja turvalliseen fyysisen urheiluun ja joukkuepeleihin.

Myös e-urheilu tulee tunnistaa kasvavana harrastuksena ja urheilun lajina, jossa Suomella on hyvät edellytykset menestyä maailmanlaajuisesti. Valitettavasti kaikilla e-urheilusta kiinnostuneilla nuorilla ei aina ole varaa osallistua kalliiden laitteiden hankkimisen takia, joten Helsingin tulisi tarjota nuorille mahdollisuus myös tasokkaaseen e-urheiluun.




2. kulttuuri- ja tapahtuma-aloja on tuettava


Monipuolinen kaupunkikulttuuri on merkittävä veto- ja pitovoimatekijä. Se vahvistaa kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä elämän eri vaiheissa, ennaltaehkäisee ikääntymiseen tai syrjäytymiseen liittyviä riskejä. Tukemalla kaupunkikulttuuria edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin, taiteeseen, sivistykseen, luovaan ilmaisuun ja toimintaan.




3. Tuetaan kaikenikäisten lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta


Varhaiskasvatus ja kirjastot tekevät yhteistyötä, jotta lapset taustasta ja asemasta riippumatta saavat mahdollisuuden oppia ja kehittää lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Kirjastot tukevat kaikenlaisia oppijoita, informaatiolukutaito ja tiedonhakutaito vaikuttavat opintomenestykseen, kirjastot toimivat julkisina tiloina – kansalaisten olohuoneena, sekä luovuuden ja innovaatioiden lähteinä start-up yritykselle.

Maittakoon vielä, että kirjastot ja internet eivät sulje toisiaan pois, vaan niiden roolit informaation tarjoajina ovat vain osittain päällekkäiset. Internet voittaa nopeudessa, helppoudessa, ajantasaisuudessa ja resurssien runsaudessa, mutta kirjastoa pidetään luotettavampana tietolähteenä. Asenteen, ”kaikki löytyy netistä” varjopuolena on, että ihmiset omaksuvat netistä epäpätevää ja epärelevanttia tietoa, joka huonoimmassa tapauksessa päätyy vailla luotettavia lähdeviitteitä julkiseen käyttöön.





 

Ilmastonmuutos

1. Taide ja liikunta ovat jokaisen oikeus


Helsingin tulee tukea jokaisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia, yhteen kuuluvuutta tarjoamalla kaikille nuorille mahdollisuus yhteen maksuttomaan harrastukseen ja monipuolisesti erilaisia maksuttomia harrastus- ja toimitiloja käyttöön. On väärin lapsia ja nuoria kohtaan, jos he perheensä heikomman taloustilanteen takia, eivät voi kokea harrastuksen tuomaa iloa, niiden kautta syntyviä ystävyyssuhteita, joukkoon kuulumisen tunnetta tai harrastusten mahdollistamaa kasvua ja omaa kehitystä.

Tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielekkääseen harrastustoimeen ehkäistään lasten sekä nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Näin tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja omaehtoista tekemistä yhdessä. Kaikki eivät välttämättä halua harrastaa joukkueessa, tai kilpailla urheiluseuroissa, mutta oman kaveri- ja ystäväporukan kesken olisi kiva tehdä, luoda ja harrastaa itseä kiinnostavia asioita.

Helsingin tulee kuunnella nuorten toiveita enemmän ja tarjota heille tavanomaisten liikuntatilojen lisäksi käyttöön myös erilaisia mediatuotantotiloja esim. podcasteja varten, käsityötiloja oman luovuuden tukemiseksi, laadukkaita ulko- ja sisätiloja turvalliseen fyysisen urheiluun ja joukkuepeleihin.

Myös e-urheilu tulee tunnistaa kasvavana harrastuksena ja urheilun lajina, jossa Suomella on hyvät edellytykset menestyä maailmanlaajuisesti. Valitettavasti kaikilla e-urheilusta kiinnostuneilla nuorilla ei aina ole varaa osallistua kalliiden laitteiden hankkimisen takia, joten Helsingin tulisi tarjota nuorille mahdollisuus myös tasokkaaseen e-urheiluun.




2. kulttuuri- ja tapahtuma-aloja on tuettava


Monipuolinen kaupunkikulttuuri on merkittävä veto- ja pitovoimatekijä. Se vahvistaa kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä elämän eri vaiheissa, ennaltaehkäisee ikääntymiseen tai syrjäytymiseen liittyviä riskejä. Tukemalla kaupunkikulttuuria edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin, taiteeseen, sivistykseen, luovaan ilmaisuun ja toimintaan.




3. Tuetaan kaikenikäisten lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta


Varhaiskasvatus ja kirjastot tekevät yhteistyötä, jotta lapset taustasta ja asemasta riippumatta saavat mahdollisuuden oppia ja kehittää lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Kirjastot tukevat kaikenlaisia oppijoita, informaatiolukutaito ja tiedonhakutaito vaikuttavat opintomenestykseen, kirjastot toimivat julkisina tiloina – kansalaisten olohuoneena, sekä luovuuden ja innovaatioiden lähteinä start-up yritykselle.

Maittakoon vielä, että kirjastot ja internet eivät sulje toisiaan pois, vaan niiden roolit informaation tarjoajina ovat vain osittain päällekkäiset. Internet voittaa nopeudessa, helppoudessa, ajantasaisuudessa ja resurssien runsaudessa, mutta kirjastoa pidetään luotettavampana tietolähteenä. Asenteen, ”kaikki löytyy netistä” varjopuolena on, että ihmiset omaksuvat netistä epäpätevää ja epärelevanttia tietoa, joka huonoimmassa tapauksessa päätyy vailla luotettavia lähdeviitteitä julkiseen käyttöön.





 

Suvaitsevaisuus

1. Taide ja liikunta ovat jokaisen oikeus


Helsingin tulee tukea jokaisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia, yhteen kuuluvuutta tarjoamalla kaikille nuorille mahdollisuus yhteen maksuttomaan harrastukseen ja monipuolisesti erilaisia maksuttomia harrastus- ja toimitiloja käyttöön. On väärin lapsia ja nuoria kohtaan, jos he perheensä heikomman taloustilanteen takia, eivät voi kokea harrastuksen tuomaa iloa, niiden kautta syntyviä ystävyyssuhteita, joukkoon kuulumisen tunnetta tai harrastusten mahdollistamaa kasvua ja omaa kehitystä.

Tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielekkääseen harrastustoimeen ehkäistään lasten sekä nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Näin tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja omaehtoista tekemistä yhdessä. Kaikki eivät välttämättä halua harrastaa joukkueessa, tai kilpailla urheiluseuroissa, mutta oman kaveri- ja ystäväporukan kesken olisi kiva tehdä, luoda ja harrastaa itseä kiinnostavia asioita.

Helsingin tulee kuunnella nuorten toiveita enemmän ja tarjota heille tavanomaisten liikuntatilojen lisäksi käyttöön myös erilaisia mediatuotantotiloja esim. podcasteja varten, käsityötiloja oman luovuuden tukemiseksi, laadukkaita ulko- ja sisätiloja turvalliseen fyysisen urheiluun ja joukkuepeleihin.

Myös e-urheilu tulee tunnistaa kasvavana harrastuksena ja urheilun lajina, jossa Suomella on hyvät edellytykset menestyä maailmanlaajuisesti. Valitettavasti kaikilla e-urheilusta kiinnostuneilla nuorilla ei aina ole varaa osallistua kalliiden laitteiden hankkimisen takia, joten Helsingin tulisi tarjota nuorille mahdollisuus myös tasokkaaseen e-urheiluun.




2. kulttuuri- ja tapahtuma-aloja on tuettava


Monipuolinen kaupunkikulttuuri on merkittävä veto- ja pitovoimatekijä. Se vahvistaa kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä elämän eri vaiheissa, ennaltaehkäisee ikääntymiseen tai syrjäytymiseen liittyviä riskejä. Tukemalla kaupunkikulttuuria edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin, taiteeseen, sivistykseen, luovaan ilmaisuun ja toimintaan.




3. Tuetaan kaikenikäisten lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta


Varhaiskasvatus ja kirjastot tekevät yhteistyötä, jotta lapset taustasta ja asemasta riippumatta saavat mahdollisuuden oppia ja kehittää lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Kirjastot tukevat kaikenlaisia oppijoita, informaatiolukutaito ja tiedonhakutaito vaikuttavat opintomenestykseen, kirjastot toimivat julkisina tiloina – kansalaisten olohuoneena, sekä luovuuden ja innovaatioiden lähteinä start-up yritykselle.

Maittakoon vielä, että kirjastot ja internet eivät sulje toisiaan pois, vaan niiden roolit informaation tarjoajina ovat vain osittain päällekkäiset. Internet voittaa nopeudessa, helppoudessa, ajantasaisuudessa ja resurssien runsaudessa, mutta kirjastoa pidetään luotettavampana tietolähteenä. Asenteen, ”kaikki löytyy netistä” varjopuolena on, että ihmiset omaksuvat netistä epäpätevää ja epärelevanttia tietoa, joka huonoimmassa tapauksessa päätyy vailla luotettavia lähdeviitteitä julkiseen käyttöön.





 

Oikeusturva

1. Tuetaan koti- ja omaishoitajia


Koti- ja omaishoitajat tekevät arvokasta työtä vanhustenhoidon eteen. Helsinki ei kuitenkaan voi sysätä vastuuta vanhusten hoidosta yksinomaan omaisten ja kotihoidon varaan. Helsingin tulee toimillaan mahdollistaa itsenäinen ja omaehtoinen asuminen kaikille, kun se vain suinkin on mahdollista ihmisten yksilölliset tarpeet huomioiden. Kaikille hoitoa tarvitsemille niin vanhuksille tai vammaisille itsenäinen elämä ei kuitenkaan oma mahdollista, eikä kaikilla ole omaisia hoitamassa ja huolehtimassa.

Helsingin on turvattava riittävät resurssit kotihoidon käyttöön ja omaishoitajille, jotta ihmisten tarvitsema apu ja palveluiden laatu, kuten esim. syömisen avustaminen, kupassa käyminen, siivoaminen ja peseytyminen, pukeutuminen ja pyykkihuolto, sängystä ja tuolista siirtyminen, kävely ja ulkona liikkuminen sekä wc-käynnit, säännöllinen lääkitys ym. toimet eivät vaarannu hoitajien kiireen ja resurssipulan vuoksi. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään.




2. Edullisempaa asumista ja parempia palveluja


Helsingissä asumisen hinta on hyvin kallista. Asumiskustannukset Helsingissä voivat olla jopa puolet, tai enemmänkin tuloista. Kalliit asumiskustannukset kannustavat nuoria hakeutumaan kimppa-asuntoihin kaupunkien keskustoihin, jotta rahaa jää säästöön muhin elämisen kuluihin. Kimppakämpässä asuessa seurustelu ja perheen perustaminen ei ole yhtä mielekästä kuin omassa rauhassa ja kodissa eläessä.

Helsingissä on lisättävä kohtuu hintaisisten isojen asuntojen rakentamista, joihin myös yksin elävillä nuorilla on yksin varaa. Varsinkin työn murroksessa, nyt kun etätyöt ja kotona työskentely on lisääntynyt ja tullut jäädäkseen, tulisi uudisasuntorakentamissa huomioida myös nämä tarpeet riittävänä tilana. Isompi asunto myös houkuttaa pidempiaikaiseen asumiseen ja mahdollistaisi paremmin esim. perheenlisäyksen, kun ei tarvitse murehtia muuttamisesta uuteen asuntoon ja miten rahat riittävät elämiseen.

Alueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa on osattava kattavasti ottaa huomioon eri asukasryhmien tarpeet ja odotukset luomalla heille toimiva ja viihtyisä elinympäristö, joka edistää asukkaiden hyvinvointia ja ylläpitää sitä. Tämä tarkoittaa asuinalueiden palveluiden jatkuvaa ja tasapuolista ylläpitämistä sekä kehittämistä. Pahimmillaan epärealistiset kasvu- ja uusien alueiden kaavoitus tavoitteet vain pahentavat kaupungin osien eriytyiskehitystä.

Kaupunkisuunnittelua Helsingissä on ulkoistettu liikaa kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille. Kasvun ja rakennushankkeiden on kuitenkin tapahduttava ihmisten ehdoilla ja niiden on vastattava todelliseen tarpeeseen.




3. Kotihoidon tuen Helsinki-lisä on palautettava


Helsingin tulee peruuttaa aiemmat leikkaukset Helsinki-lisään niin, että sitä maksetaan jatkossakin yli 1-vuotiaiden lasten vanhemmille aina kolmeen ikävuoteen asti.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti talousarviokokouksessaan 9.12.2020 äänin 62-23 leikata kotohoidontuen Helsinki-lisän yli 1-vuotiaiden lasten vanhemmilta 1.6.2021 alkaen. Helsinki-lisä on Kelan maksaman kotihoidontuen päälle maksettava tuki, jonka suuruus on 219-264 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin valtuusto päätti leikata Helsinki-lisän yli 2-vuotiailta vuoden 2019 talousarvion yhteydessä 28.11.2018.

Helsinki-lisä on merkittävä tuki perheille, jotka kasvattavat pientä lastaan kotona. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on varoittanut, että Helsinki-lisän leikkauspäätös lisää lapsiperheköyhyyttä ja heikentää siten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointia. Etenkin nyt koronakriisin keskellä pääkaupunkiseudun työttömyys, lomautukset ja taloushuolet heijastuvat monen lapsiperheen entisestään haastavaan arkeen. Siksi lapsiperheet ovat aivan väärä paikka leikata.

Helsinki-lisän leikkauksella on negatiiviset vaikutukset paitsi lapsiperheiden myös kaupungin talouteen, sillä kotihoidon vähentyminen lisää varhaiskasvatuksen tarvetta ja kustannuksia. Lisäksi leikkaus todennäköisesti lisää toimeentulotukimenoja, mikä mitätöi sen väitetyt säästöt.

Helsingissä on jo aikaisemmin kritisoitu varhaiskasvatuksen paisuneita ryhmäkokoja ja työntekijäpulaa, ja Helsinki-lisän leikkaus vain pahentaa tilannetta. Pahimmillaan varhaiskasvatuksen laatu heikkenee kasvavien ryhmäkokojen vuoksi. Onkin huolestuttavaa, että leikkauksen lapsivaikutusten arviointi julkaistiin vasta budjettikokouksen ja leikkauspäätöksen tekemisen jälkeen.

Suomen matala syntyvyys on yhteisesti tunnustettu ongelma, ja on vaarana, että lapsiperheiltä leikkaaminen pahentaa sitä entisestään. Helsingin kaupungin on annettava arvostusta kotona tehtävälle kasvatustyölle ja tuettava taloudellisesti pienlapsiperheitä.





Sitoumukset

Toimiessani poliitikkona et aina kuule tekemistäni päätöksistä, joten sinun on tärkeää tietää että perustan päätökseni, niin omassa henkilökohtaisessa elämässäni, kuin myös politiikan teossa: rehellisyyteen; oikeudenmukaisuuteen; tasa-arvoon; sananvapauteen; ahkeruuteen; isänmaallisuuteen; lähimmäisenrakkauteen.

  • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry / SOOLin kuntavaalitavoitteet 2021

    Nuorena opiskelijana ja ulkomailla opiskellessani koulutusasiat näkyivät vahvasti jokapäiväisessä elämässäni. SOOL:in kuntavaalitavoitteista nostaisin esille erityisesti näitä: ”Paikallisiin opetussuunnitelmiin tulee kirjata kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi”, ”Oppilas- ja opiskelijatoimikuntia tulee kuulla heitä koskevissa asioissa kunnan päätöksenteossa” ja ”Opetushenkilöstön asiantuntijuutta tulee hyödyntää laajasti koulutusta ja kasvatusta koskevassa päätöksenteossa.”.

    Helsingin ihmis- ja kielivähemmistöjen jatkaessa tasaista kasvua opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon enemmän monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä kuten kielitietoinen opetus, monilukutaito, sosioekologinen sivistys ja monialaisten oppikokonaisuuksien entistä laajempi huomioiminen. Keskustelua monikulttuurisuus-, ihmisoikeus-, rauhan-, ja kansainvälisyyskasvatuksen yhteisestä arvopohjasta ja eettisistä periaatteista tulee lisätä.

    Erityisesti kymmenen vuotta Itä-Helsingissä asuneena koen erityisen tärkeänä ja tarpeellisena lisätä monikielisen ja -kulttuurisen opetuksen ja oppilashuollon palveluja kaikissa Helsingin peruskoulussa ja oppilaitoksissa. Kun lapset ja nuoret voivat hyvin, perheet voivat hyvin ja koko yhteiskunta voi hyvin

    Lisätietoja täältä!

  • Lastensuojelun Keskusliitto / Anna ääni lapselle -kampanja

    Valtuutettuna sitoudun LSKL: kuntavaali tavoitteisiin lasten ja nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja edunvalvonnan edistämiseksi. Lapset ja nuoret ovat jokaisen kunnan tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeitä ja heidän äänensä on huomioitava kaikessa päätöksenteossa!

    LSKL:n ja sen yhteistyökumppaneiden kampanjassa minua kosketti erityisesti seuaava: ”Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on jonkinlaisia, suoria tai välillisiä, vaikutuksia lapsiin. Liian usein käy niin, että useat erilliset päätökset yhdessä vaikuttavat lasten tai lapsiryhmien tilanteisiin ennakoimattomasti, ja vieläpä ikävällä tavalla." Lapsivaikutusten arviointi ehkäisee tällaisia riskejä ja vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa.". Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja niistä aiheutuvat pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset välttää.

    Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen vahvistavat demokratiaamme. Haluan edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja turvata suomalaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion jokaiselle ikäluokalle. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kaikkia heitä, joita ne koskevat.

    Lisätietoja täältä!

  • Ympäristömerkintä Suomi Oy / Joutsenmerkin Vastuulliset hankinnat -kampanja

    Kaikissa Helsingin hankinnoissa on hyvä muistaa myös ostojen taustatekijöitä, kuten ympäristövastuuasiat, tuotteiden eettiset alkuperät ja kotimaisuusaste.

    Joutsenmerkin kampanjaa voi kannattaa jo ihan ”kyllä kansa tietää” -perusteella, sillä se kertoo, että ”tuoreen kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset odottavat kunnilta ja kaupungeilta vastuullisuutta ja haluavat tietää miten vastuullisuutta edistetään. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien tulee näyttää esimerkkiä vastuullisilla hankinnoillaan, ja yli kaksi kolmesta on sitä mieltä että, että sosiaalista vastuullisuutta ja ympäristövastuullisuutta tulee suosia, vaikka hinta olisi korkeampi.”

    Valtuutettuna sitoudun huolehtimaan, että paikalliset yrittäjät ja tuottajat huomiomaan kaupungin hankinnoissa ja, että suuret kilpailutukset pilkotaan pienempiin osiin, jotta pienyrityksillä ja -tuottajilla myös mahdollisuus osallistua niihin.

    Nostetaan Suomalainen turvallinen ja laadukas, kestävästi ja ympäristövaikutukset huomioiden tuotettu lähiruoka sekä eettisesti tehty Suomalainen työ Helsingin hankintojen keskiöön!

    Lisätietoja täältä!

  • Seta ry / Sateenkaarikunta

    Setan pitkä historia sateenkaariväen edunvalvontajärjestönä on kunniakas. Vaikka Helsinki onkin monessa asiassa edelläkävijäkunta, meidän tulee silti muistaa ja huomioida päätöksen teossa seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuus – Vain näin voimme tehdä todellisesti yhdenvertaista kuntapolitiikkaa.

    Setan tavoitteissa minuun vetosivat erityisesti nämä: ”Kunnan palveluissa työskentelevillä ammattilaisilla on riittävä tietotaito ja työkalut ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, kehon sukupuolittuneisiin piirteisiin sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja puuttua siihen.” ja ”Koulu on turvallinen paikka sateenkaarinuorille. Sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaa kiusaamista ennaltaehkäistään ja siihen puututaan. Opettajilla on riittävä tietotaito käsitellä moninaisuutta osana kaikkea opetusta. Oppilashuollon palveluissa tunnistetaan sateenkaarinuorten tarpeet. Nuoret saavat palveluista tukea ja voivat puhua siellä avoimesti asioistaan.”

    Omaan ystäväpiiriini kuuluu useita seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Vastustan kaikenlaista syrjintää ja sitoudun estämään kenenkään syrjintää millään tahansa perusteella, mukaan lukien seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti.

    Lisätietoja täältä!

Vaalikoneet

Täältä löydät kootusti kaikki kuntavaalikonevastauskeni. Olen myös perustellut vastaukseni, jotta tiedät paremmin mihin perustan päättökseni.

 

  • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ryNuorten vaalikone

    Suosittelen kaikkia tutustumaan Nuorten vaalikoneeseen! Kysymyksiä on laveasti eri aiheista, mutta läpileikkaava nuorisoteema tekee vaalikoneesta inspiroivan ja tulevaisuusmyönteisen. Nostona kantani nuorten kuulemisen päätöksenteossa: "Nuorten on voitava aidosti vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa mm. oikeutta osallistua säännöllisesti asioiden valmisteluun ja mahdollisuus työstää suunnitelmia yhdessä kunnan päättäjien kanssa. Tätä kautta nuoret oppivat omatoimisuuteen ja kynnys kiinnostua isompiin asioihin vaikuttamisesta madaltuu."

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.


 

  • Yksi elämä -terveystalkootTerveysehdokas-vaalikone

    Tämä on vaalikoneena erilainen, sillä mukana on vain yksi kysymys. Saat valita itsellesi tärkeimmät terveysasiat ja näet, kannatinko minäkin niitä. Vaihtelua kaipaavalle ihan mukava palvelu, ja sisältää niitä aina tärkeitä sote-asioita! Nostona oma lisäykseni terveystekijen listalle: "Teen valtuustoaloitteen siitä, että jokaisessa koulussa on riittävät mielenterveyden ammattilaisen ja psykologi-, monikieliset kuraattori ja lääkäripalvelut yhdenvertaisesti, jotta jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, tai tuntee jonkun toisen, jonka kokee tarvitsevan apua, saa tarvitsemaansa apua nopeasti ja vaivattomasti."

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.

  • Sanoma OyjHelsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti sekä Satakunnan Kansa

    Tämä on kenties kysymys määrältään laajin vaalikone. Eri lehtien kysymyksissä on hieman eroja, vaikka kaikki samaan konserniin kuuluvatkin. Useita kysymyksiä Sote-uudistukseen, asumineen ja kaavoitukseen liittyen. Vastasin kaikkiin kysymyksiin. Nostona kantani kalliisiin akennushankeisiin: ”... Jos rakennus yhtiöt kautta linjan eivät osaa laskea rakentamisen kustannuksia oikein, niiltä pitää periä sakkoa kustannusten ylittämisestä ja mahdollisista aikataulujen viivästymisestä. Lisäksi tulisi laajemmin harkita uudelleen hankkeiden myöntämistä tällaisille yhtiöille. Myös kunnan päättäjien on osattava vastaisuudessa arvioida rakennussuunnitelmia ja -kustannuksia paremmin.

    Vaalikone on auki, linkit vastauksiini tässä: HS-vaalikone, IS-vaalikone.

  • Yleisradio OyYlen ja sen mediakumppaneiden (MTV, Apu, Maaseudun Tulevaisuus ja Kuntalehti) vaalikone

    Ylen vaalikone on kenties se perinteisin. Kysymyksiä on kattavasti eri aiheista aina asuminen hinnasta aluieden eriytymiseen, joukkoliikenne maksuihin, hyvinvointiin ja arvoihin sekä kiusaamiseen. Olen perustellut kaikki vastauskeni, joten jos teet vain yhden vaalikoneen, niin suosittelen silloin YLE:n vaalikonetta. Yksittäistä nostoa on vaikea tehdä, oikeastaan kaikki aiheet olivat tosi keskeisiä, joten nostan tähän ensimmäisen vaalilupaukseni: "Vastustan kaikenlaista syrjintää ja sitoudun estämään kenenkään syrjintää millään perusteella. Monikulttuurisuus ja ymmärrys erilaisista arvoista, merkityksistä ja ajattelumalleista parantavat Suomen sopeutumiskykyä uusiin toimintaolosuhteisiin."

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.

  • Alma Media OyjIltalehden vaalikone

    Iltalehden vaalikone on hyvä perusvaalikone, johon on punottu monenlaisia kysymyksiä tiukkaan pakettiin. Nosto vanhuspalveluista: ”Muistatteko vielä sen taannoisen ulkoistamisprojektin Keiteleellä, joka tosin katosi kuin tyhjään kansallisen hoivaskandaalin puhjettua? Tätä projektia jyränneet päättäjät, kuluvalla valtuustokaudella istuvat siis, eivät ole edelleenkään pahoitelleet sitä riskiä, johon he keiteleläiset vanhukset mahdollisesti asettivat. Yksityisten hoivafirmojen palvelulaatu on nähty, ja suhtaudun näihin yhtiöihin suurella skeptisyydellä. Keiteleläinen vanhus saanee parasta hoitoa ihan keiteleläisessä hoivakodissa, eikä missään ruotsalaisen sijoitusrahaston omistamassa.”

    Vaalikone on auki, linkki vastasuksiini on tässä.

  • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry / Koulutuspoliittinen vaalikone

    OAJ:n vaalikone on erinomainen koulutuspolitiikasta kiinnostuneille ja itselleni mieleuisin vastata. Vastauksissa nostin esille monialaisen oppimisen tärkeyttä, kiusaamisen torjumisen keinoja ja monikielisen opilashuollon sekä mielenterveydenhuolln tärkeyttä. Koulutusasioiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolustaminen on itselleni erittäin luontevaa – Onhan sivistys hyvinvointimme ja turvallisen yhteiskunnan kannalta yksi aivan keskeisimmistä tekijöistä.

    Vaalikone on auki, linkki vaalikoneeseen tässä.

  • Keskisuomalainen Oyj / Helsingin Uutisten vaalikone

    Helsinkiläisen pakollinen vaalikone. Hyviä ja aika erilaisia kysymyksiä kunnallisista palveluista terveydenhuollostaja arjen asioista. Helsinkiläisenä tähän valikoneeseen ei voinut jättää vastaamatta.

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.

Löydät minut myös täältä!

Osallistu kanssani kaikille paremman -

hyvinvoivan, oikeudenmukaisen ja turvallisen Suomen rakentamiseen

Seuraamalla minua somessa pysyt ajan tasalla politiikastani ja kampanjan kuulumisista.