Tommi Aalto.png
KUNTAVAALIT 2021
Tervetuloa
vaalisivulleni!
Täältä löydät kuntavaalien poliittisen ohjelmani, kaikki vaaleihin antamani ehdokassitoumukset ja täyttämäni vaalikoneet!
Olen matkalla Helsingin kaupunginvaltuutetuksi, koska haluan vähentää eriarvoisuutta Helsingissä, vahvistaa yhdenvertaisuutta sekä ihmisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta, lisätä erilaisten ihmisten kohtaamista ja keskinäistä ymmärrystä, jotta voimme yhdessä saavuttaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden kaikille.

Varhaiskasvatus ja koulutus

1. Monikieliset oppilashuollon palvelut


Suomalainen koulu ja koulutus ovat maailman huippu luokkaa, toiset jopa sanovat sen olevan maailman parasta. Silti koululaiset, oppilaat ja opiskelijat voivat pahoin eri puolilla Suomea mm. kiusaamisen, jaksamisen ja opinnoissa jälkeen jäämisen aiheuttaman ahdistuksen takia. Suuri osa nuorista kokee yksinäisyyttä, joka on seurausta sosiaalisen median luomista paineista ja heille asetetuista odotuksista.

Kouluterveyskyselyiden mukaan noin 35,4 % lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan ja noin joka kymmenes kärsii opiskelu-uupumuksesta, lähes puolet kokee lukion työmäärän liian suureksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan lukiolaiset kuitenkin pitävät avun pyytämistä erilaisiin huoliin vaikeampana kuin avun saamista. Oppilashuollonpalveluiden liian korkea kynnys on huolestuttavaa ja vaatii koko oppilaitosyhteisöltä panostusta välittävään ilmapiiriin.

Terveellinen ja tasapainoinen elämä vaatii myös henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämistä. Mielenterveydestä ja masennuksesta on uskallettava puhua ilman häpeää ja leimaamista. Meidän on opittava tunnistamaan masennuksen ensioireita ja masennuksen laukaisijoita, sitä miten aivot ja keho toimivat yhdessä ja vaikututtavat toisiinsa, jotta pystymme tehokkaammin torjuman syrjäytymistä sekä masentumisriskiä nuorten keskuudessa.

Haluan opetussuunnitelmaan lisättävän terveystiedon lisäksi mielenterveydenhoidon. Haluan mielenterveyden ammattilaisen ja riittävät psykologi-, monikieliset kuraattori ja lääkäripalvelut yhdenvertaisesti jokaiseen kouluun, ei vain Helsinkiin vaan koko Suomeen, jotta jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, tai tuntee jonkun toisen, jonka kokee tarvitsevan apua, saa tarvitsemaansa apua nopeasti ja vaivattomasti.




2. Loppu kiusaamiselle


Kiusaaminen on vakava yhteiskunnallinen, ei pelkästään kouluja koskeva ongelma, jolla on kauaskantoisia seurauksia ja vaikutuksia ihmisiin, heidän terveyteensä ja käyttäytymiseen jopa vielä vuosia tapahtuneen kiusaamistilanteen jälkeen.

Kiusaaminen on suuri ongelma myös päiväkodeissa, joissa kiusattu lapsi saattaa jäädä usein huomaamatta pitkäsikin aikaa ja kiusaamiskokemus vaikuttaa lapsen identiteetin ja minäkuvan muodostumiseen. Ongelma korostuu erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla, kun lapsella ja aikuisella ei aina ole yhteistä kieltä.

Kiusaamiseen ei ole yhtä toimivaa ratkaisua ja vain yhtä tahoa, jonka vastuulla on puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen ehkäisemiseksi yhteiskunnassa on ensisijaisen tärkeää luoda selkeä ja vahva kiusaamisen määritelmä siitä, että kiusaamien on aina väkivaltaa – fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja, että kiusaaminen missään muodossa ei ole sallittavaa.

Päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuri määrittää pitkälti sen, miten kiusaamiseen suhtaudutaan, puututaanko siihen vai katsotaanko sitä läpi sormien. Ryhmissä, joissa kiusaamisen toimintakulttuuri on löyhä ei kiusaamista ole osattu määritellä oikein ja sen on mahdollistettu jatkua jopa vuosien ajan. Tällaisissa ryhmissä yleensä kiusattu joutuu vaihtamaan toiseen päiväkotiin tai kouluun, koska kiusaamista ei saada kuriin.

Siksi on hyvin tärkeää lisätä opetushenkilöstön koulutusta ymmärtää paremmin kiusaamista ilmiönä ja osaamista tunnistaa kiusaamisen erilaisia muotoja, niin päiväkodeissa, koulussa kuin nettimaailmassa, sekä keinoista miten kuulla kiusattua ja puuttua kiusaamiseen. Myös kiusaajaa on ymmärrettävä. Kiusaajan ymmärtäminen ei ole sama asia kuin kiusaamisen hyväksyminen. Tasapainoisen ihmisen ei tarvitse kiusata muita, vaan usein kiusaamisen taustalla on kokemus joukkoon kuulumisesta tai joukosta poissulkemisesta sekä hyväksynnän ja rajojen etsimisestä.

Päiväkotien ja koulujen vastuu kasvattajina on luoda arvot ja toimintakulttuuri, joka ei hyväksy kiusaamista ja huolehtia näiden arvojen noudattamisesta. Myös kodeissa on osattava tunnistaa ja uskaltaa ottaa kiusaaminen puheeksi. Terveydenhuollon henkilöstöä on myös koulutettava tunnistamaan kiusaamisesta johtuvaa oireilua paremmin. Näin voidaan luoda kouluihin ja koko yhteiskuntaan toimintakulttuuria, joka ei normalisoi eikä hyväksy kiusaamista missään muodossa, ja jossa jokainen uskaltaa puhua kiusaamisesta avoimemmin.

Lisäksi kouluissa myös opetustilojen suunnittelussa tulee huomioida kattavasti kaikkien tilankäyttäjien erityistarpeet, tilojen toiminaalisuus ja turvallisuus sekä terveellisyys. Investoinnit oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin maksavat itsensä takasin monikertaisesti mm. sote-palveluiden kautta, kun pienempi osa ihmisistä voi pahoin.

Helsingin on osoitettava kaikille koulutus- ja varhaiskasvatustyön- sekä terveydenhuollon ammattilaisille heidän koulutustaan ja työkokemustaan vastaava arvostus ja rahallinen korvaus, eikä yrittää säästää yhdestä paikasta toisen kustannuksella. Helsingin talous on vakaalla pohjalla ja reilusti ylijäämäinen, joten tämän ei pitäisi ongelma.

Helsingin on investoitava lisää luokkakokojen pienentämiseen, monikieliseen opetukseen, oppilashuoltoon ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, opettajien ja muun opetushenkilöstön jatkokouluttamiseen, kiusaamisen torjumiseen sekä nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen.




3. Lapsivaikutukset tulee arvioida kaikessa päätöksenteossa


Lapsivaikutusten arviointiin Suomessa velvoittaa mm. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokuntakin ovat velvoittaneet hallitusta edistämään lapsibudjetointia. Tästä huolimatta riittävää lapsivaikutusten arviointia ei juuri tehdä, kunnissa tai valtionhallinnossa.

Hiljattain esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksessä poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisä yli yksivuotiailta lapsivaikutusten arviointi jäi tekemättä. Useissa keskeisesti lasten elämään vaikuttaneissa korona-ajan päätöksissä ei arvioitu lapsivaikutuksia. Kiire tai tiedon ja osaamisen puute ei ole perustelu sivuuttaa lasten mielipiteiden ja lapsivaikutusten selvittämistä. Liian usein erilliset päätökset yhdessä vaikuttavat lasten tai lapsiryhmien hyvinvointiin ennakoimattomasti ja kielteisesti.

Perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen päätöksentekoon vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös konkreettisesti tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa ja tarjoaa mahdollisuuden ennakoida ja välttää virheitä. Ovatko vaikutukset suoria vai välillisiä? Ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä lasten elämän ja arjen kannalta? Vaikuttavatko ne nyt vai pitkällä aikavälillä? Muuttuvatko niiden vaikutukset, kun huomioidaan muut kunnan toimet ja päätökset?

Talouspäätösten ja suoria lasten ja perheidenpalveluita koskevien päätösten lisäksi lapsivaikutusten arviointia tulee toteuttaa esimerkiksi liikennesuunnitelmissa ja kaavoituksessa. Tulevalla kuntavaltuustokaudella on huomioitava, että mikäli soteuudistus toteutuu, muuttuu myös kuntien palvelurakenne. Tällöin lapsi- ja perhevaikutukset on muistettava arvioida huolella.





Kuntavaalien poliittinen ohjelma

 

Asuminen

1. Sote-palvelut ihmisten ehdoilla


Ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat minulle ensisijaisen tärkeitä asioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitus täytyy olla kestävällä pohjalla, jotta myös tuleville sukupolville voidaan tarjota monipuoliset ja laadukkaat terveyspalvelut. Terveydenhuollossa on panostettava etenkin ennaltaehkäisyyn ja sitä kautta elintapasairauksien vähentämiseen.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille on maksettava reilu korvaus heidän tekemästään työstä, jotta ala säilyy houkuttelevana ja ihmiset jaksavat työssään. Työntekijöiden ylikuormittaminen koko ajan kasvavalla tehtävä taakalla ja vähäinen lepoaika tehtävien välissä saa monet vaihtamaan alaa. Suomessa on noin 40 tuhatta terveysalan ammattilaista muiden alojen tehtävissä.
Yksityistäminen ei ole ratkaisu julkisen terveydenhuollon ongelmiin, se vain rampauttaa perusterveydenhuollon palveluita entisestään ja siirtää verovaroin tuotettujen palveluiden voitot ulkomaisille sijoittajille. Yksityisen sektorin tarjoaminen terveyspalveluiden laadun valvonta paljon on vaikeampaa kuin julkispalveluiden laadun valvonta ja valvonnan puute voi johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen.

Mahdolliset Helsingin julkispalveluiden yksityistämiset eivät saa asettaa terveyspalveluiden asiakkaita eriarvoiseen asemaan keskenään esim. taloudellisten lähtökohtien perusteella, vaan niiden tulee tukea ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita. Terveydenhoitojärjestelmästämme ei ikinä saa tulla bisnestä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.




2. Terveyshaittojen ennaltaehkäisy


Julkis- ja kouluruokailuissa on panostettava monipuoliseen ja terveyttä edistäviin ruokiin ja kasvivaihtoehtoja on tuotava lihavaihtoehtojen rinnalle. Laadukas, järkevästi koostettu ja monipuolinen ruokavalio tehostaa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä, harjoittelua ja palautumista, nopeuttaa fyysistä kehitystä ja vähentää sairastelua, pienentää rasitusvammojen riskiä ja ylläpitää sopivaa kehon koostumusta ja näin vähentää mm. ylipainosta johtuvaa sairastelua ja terveydenhuollon kuormitusta.




3. Humaania päihdepolitiikkaa


Huumausaineongelma ei ole enää maantieteellinen eikä yhteiskuntaluokka kohtainen ongelma. Huumausaineiden käyttöä on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Huumausaineista on uskallettava puhua avoimesti ja häpeilemättä ilman pelottelua ja tiedon vääristelyä. Terveydenalan ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan kanssa yhdessä tehtävä huumausainekasvatus ja -valistus olisi erinomainen keino muuttaa vanhoja pelkoja ja asenteita parempaan suuntaan. Toisella on faktatietoa ja toisella kokemustietoa huumausaineista.
Yhden suurimmista ongelmista Suomen päihdeongelmien hoidossa muodostaa kuntien mahdollisuus itsenäisesti määrittää mitä on riittävä päihdehoito. Tästä seuraa se, että päihdehoidon sisällössä ja laadussa voi olla suuriakin eroja eri puolilla Suomea. Myös asenteet ja suhtautuminen addikteja ja mielenterveysongelmaisia kohtaan ovat todellinen sosiaali- ja terveys poliittinen ongelma – siis se miten sosiaali- ja terveys alan ihmiset kohtelevat ja kohtaavat päihderiippuvaisia.

Helsingin on sijoitettava huumausaineiden käytön vähentämiseen ja haittojen minimoiseen pyrkiviin palveluihin, kuten neulanvaihtopisteisiin ja aineentunnistuspalveluihin. Esimerkkinä palveluiden yhteiskunnallisista hyödyistä, neulanvaihtopisteiden avulla, vaihtamalla käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin, on suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa tehokkaasti saatu pysäytettyä C-hepatiitin ja HIV:n leviäminen Suomessa.

Lisäksi nykyistä viranomais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja tehostaa mm. karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Toimivaa yhteistyötä julkisen- ja yksityisen sektorin palvelujen tarjoajien välillä tulee myös arvioida ja kehittää.





 

Terveys

1. Sote-palvelut ihmisten ehdoilla


Ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat minulle ensisijaisen tärkeitä asioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitus täytyy olla kestävällä pohjalla, jotta myös tuleville sukupolville voidaan tarjota monipuoliset ja laadukkaat terveyspalvelut. Terveydenhuollossa on panostettava etenkin ennaltaehkäisyyn ja sitä kautta elintapasairauksien vähentämiseen.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille on maksettava reilu korvaus heidän tekemästään työstä, jotta ala säilyy houkuttelevana ja ihmiset jaksavat työssään. Työntekijöiden ylikuormittaminen koko ajan kasvavalla tehtävä taakalla ja vähäinen lepoaika tehtävien välissä saa monet vaihtamaan alaa. Suomessa on noin 40 tuhatta terveysalan ammattilaista muiden alojen tehtävissä.
Yksityistäminen ei ole ratkaisu julkisen terveydenhuollon ongelmiin, se vain rampauttaa perusterveydenhuollon palveluita entisestään ja siirtää verovaroin tuotettujen palveluiden voitot ulkomaisille sijoittajille. Yksityisen sektorin tarjoaminen terveyspalveluiden laadun valvonta paljon on vaikeampaa kuin julkispalveluiden laadun valvonta ja valvonnan puute voi johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen.

Mahdolliset Helsingin julkispalveluiden yksityistämiset eivät saa asettaa terveyspalveluiden asiakkaita eriarvoiseen asemaan keskenään esim. taloudellisten lähtökohtien perusteella, vaan niiden tulee tukea ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita. Terveydenhoitojärjestelmästämme ei ikinä saa tulla bisnestä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.




2. Terveyshaittojen ennaltaehkäisy


Julkis- ja kouluruokailuissa on panostettava monipuoliseen ja terveyttä edistäviin ruokiin ja kasvivaihtoehtoja on tuotava lihavaihtoehtojen rinnalle. Laadukas, järkevästi koostettu ja monipuolinen ruokavalio tehostaa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä, harjoittelua ja palautumista, nopeuttaa fyysistä kehitystä ja vähentää sairastelua, pienentää rasitusvammojen riskiä ja ylläpitää sopivaa kehon koostumusta ja näin vähentää mm. ylipainosta johtuvaa sairastelua ja terveydenhuollon kuormitusta.




3. Humaania päihdepolitiikkaa


Huumausaineongelma ei ole enää maantieteellinen eikä yhteiskuntaluokka kohtainen ongelma. Huumausaineiden käyttöä on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Huumausaineista on uskallettava puhua avoimesti ja häpeilemättä ilman pelottelua ja tiedon vääristelyä. Terveydenalan ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan kanssa yhdessä tehtävä huumausainekasvatus ja -valistus olisi erinomainen keino muuttaa vanhoja pelkoja ja asenteita parempaan suuntaan. Toisella on faktatietoa ja toisella kokemustietoa huumausaineista.
Yhden suurimmista ongelmista Suomen päihdeongelmien hoidossa muodostaa kuntien mahdollisuus itsenäisesti määrittää mitä on riittävä päihdehoito. Tästä seuraa se, että päihdehoidon sisällössä ja laadussa voi olla suuriakin eroja eri puolilla Suomea. Myös asenteet ja suhtautuminen addikteja ja mielenterveysongelmaisia kohtaan ovat todellinen sosiaali- ja terveys poliittinen ongelma – siis se miten sosiaali- ja terveys alan ihmiset kohtelevat ja kohtaavat päihderiippuvaisia.

Helsingin on sijoitettava huumausaineiden käytön vähentämiseen ja haittojen minimoiseen pyrkiviin palveluihin, kuten neulanvaihtopisteisiin ja aineentunnistuspalveluihin. Esimerkkinä palveluiden yhteiskunnallisista hyödyistä, neulanvaihtopisteiden avulla, vaihtamalla käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin, on suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa tehokkaasti saatu pysäytettyä C-hepatiitin ja HIV:n leviäminen Suomessa.

Lisäksi nykyistä viranomais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja tehostaa mm. karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Toimivaa yhteistyötä julkisen- ja yksityisen sektorin palvelujen tarjoajien välillä tulee myös arvioida ja kehittää.





 

Kulttuuri ja liikunta

1. Sote-palvelut ihmisten ehdoilla


Ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat minulle ensisijaisen tärkeitä asioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitus täytyy olla kestävällä pohjalla, jotta myös tuleville sukupolville voidaan tarjota monipuoliset ja laadukkaat terveyspalvelut. Terveydenhuollossa on panostettava etenkin ennaltaehkäisyyn ja sitä kautta elintapasairauksien vähentämiseen.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille on maksettava reilu korvaus heidän tekemästään työstä, jotta ala säilyy houkuttelevana ja ihmiset jaksavat työssään. Työntekijöiden ylikuormittaminen koko ajan kasvavalla tehtävä taakalla ja vähäinen lepoaika tehtävien välissä saa monet vaihtamaan alaa. Suomessa on noin 40 tuhatta terveysalan ammattilaista muiden alojen tehtävissä.
Yksityistäminen ei ole ratkaisu julkisen terveydenhuollon ongelmiin, se vain rampauttaa perusterveydenhuollon palveluita entisestään ja siirtää verovaroin tuotettujen palveluiden voitot ulkomaisille sijoittajille. Yksityisen sektorin tarjoaminen terveyspalveluiden laadun valvonta paljon on vaikeampaa kuin julkispalveluiden laadun valvonta ja valvonnan puute voi johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen.

Mahdolliset Helsingin julkispalveluiden yksityistämiset eivät saa asettaa terveyspalveluiden asiakkaita eriarvoiseen asemaan keskenään esim. taloudellisten lähtökohtien perusteella, vaan niiden tulee tukea ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita. Terveydenhoitojärjestelmästämme ei ikinä saa tulla bisnestä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.




2. Terveyshaittojen ennaltaehkäisy


Julkis- ja kouluruokailuissa on panostettava monipuoliseen ja terveyttä edistäviin ruokiin ja kasvivaihtoehtoja on tuotava lihavaihtoehtojen rinnalle. Laadukas, järkevästi koostettu ja monipuolinen ruokavalio tehostaa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä, harjoittelua ja palautumista, nopeuttaa fyysistä kehitystä ja vähentää sairastelua, pienentää rasitusvammojen riskiä ja ylläpitää sopivaa kehon koostumusta ja näin vähentää mm. ylipainosta johtuvaa sairastelua ja terveydenhuollon kuormitusta.




3. Humaania päihdepolitiikkaa


Huumausaineongelma ei ole enää maantieteellinen eikä yhteiskuntaluokka kohtainen ongelma. Huumausaineiden käyttöä on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Huumausaineista on uskallettava puhua avoimesti ja häpeilemättä ilman pelottelua ja tiedon vääristelyä. Terveydenalan ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan kanssa yhdessä tehtävä huumausainekasvatus ja -valistus olisi erinomainen keino muuttaa vanhoja pelkoja ja asenteita parempaan suuntaan. Toisella on faktatietoa ja toisella kokemustietoa huumausaineista.
Yhden suurimmista ongelmista Suomen päihdeongelmien hoidossa muodostaa kuntien mahdollisuus itsenäisesti määrittää mitä on riittävä päihdehoito. Tästä seuraa se, että päihdehoidon sisällössä ja laadussa voi olla suuriakin eroja eri puolilla Suomea. Myös asenteet ja suhtautuminen addikteja ja mielenterveysongelmaisia kohtaan ovat todellinen sosiaali- ja terveys poliittinen ongelma – siis se miten sosiaali- ja terveys alan ihmiset kohtelevat ja kohtaavat päihderiippuvaisia.

Helsingin on sijoitettava huumausaineiden käytön vähentämiseen ja haittojen minimoiseen pyrkiviin palveluihin, kuten neulanvaihtopisteisiin ja aineentunnistuspalveluihin. Esimerkkinä palveluiden yhteiskunnallisista hyödyistä, neulanvaihtopisteiden avulla, vaihtamalla käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin, on suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa tehokkaasti saatu pysäytettyä C-hepatiitin ja HIV:n leviäminen Suomessa.

Lisäksi nykyistä viranomais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja tehostaa mm. karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Toimivaa yhteistyötä julkisen- ja yksityisen sektorin palvelujen tarjoajien välillä tulee myös arvioida ja kehittää.





 

Ilmastonmuutos

1. Sote-palvelut ihmisten ehdoilla


Ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat minulle ensisijaisen tärkeitä asioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitus täytyy olla kestävällä pohjalla, jotta myös tuleville sukupolville voidaan tarjota monipuoliset ja laadukkaat terveyspalvelut. Terveydenhuollossa on panostettava etenkin ennaltaehkäisyyn ja sitä kautta elintapasairauksien vähentämiseen.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille on maksettava reilu korvaus heidän tekemästään työstä, jotta ala säilyy houkuttelevana ja ihmiset jaksavat työssään. Työntekijöiden ylikuormittaminen koko ajan kasvavalla tehtävä taakalla ja vähäinen lepoaika tehtävien välissä saa monet vaihtamaan alaa. Suomessa on noin 40 tuhatta terveysalan ammattilaista muiden alojen tehtävissä.
Yksityistäminen ei ole ratkaisu julkisen terveydenhuollon ongelmiin, se vain rampauttaa perusterveydenhuollon palveluita entisestään ja siirtää verovaroin tuotettujen palveluiden voitot ulkomaisille sijoittajille. Yksityisen sektorin tarjoaminen terveyspalveluiden laadun valvonta paljon on vaikeampaa kuin julkispalveluiden laadun valvonta ja valvonnan puute voi johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen.

Mahdolliset Helsingin julkispalveluiden yksityistämiset eivät saa asettaa terveyspalveluiden asiakkaita eriarvoiseen asemaan keskenään esim. taloudellisten lähtökohtien perusteella, vaan niiden tulee tukea ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita. Terveydenhoitojärjestelmästämme ei ikinä saa tulla bisnestä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.




2. Terveyshaittojen ennaltaehkäisy


Julkis- ja kouluruokailuissa on panostettava monipuoliseen ja terveyttä edistäviin ruokiin ja kasvivaihtoehtoja on tuotava lihavaihtoehtojen rinnalle. Laadukas, järkevästi koostettu ja monipuolinen ruokavalio tehostaa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä, harjoittelua ja palautumista, nopeuttaa fyysistä kehitystä ja vähentää sairastelua, pienentää rasitusvammojen riskiä ja ylläpitää sopivaa kehon koostumusta ja näin vähentää mm. ylipainosta johtuvaa sairastelua ja terveydenhuollon kuormitusta.




3. Humaania päihdepolitiikkaa


Huumausaineongelma ei ole enää maantieteellinen eikä yhteiskuntaluokka kohtainen ongelma. Huumausaineiden käyttöä on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Huumausaineista on uskallettava puhua avoimesti ja häpeilemättä ilman pelottelua ja tiedon vääristelyä. Terveydenalan ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan kanssa yhdessä tehtävä huumausainekasvatus ja -valistus olisi erinomainen keino muuttaa vanhoja pelkoja ja asenteita parempaan suuntaan. Toisella on faktatietoa ja toisella kokemustietoa huumausaineista.
Yhden suurimmista ongelmista Suomen päihdeongelmien hoidossa muodostaa kuntien mahdollisuus itsenäisesti määrittää mitä on riittävä päihdehoito. Tästä seuraa se, että päihdehoidon sisällössä ja laadussa voi olla suuriakin eroja eri puolilla Suomea. Myös asenteet ja suhtautuminen addikteja ja mielenterveysongelmaisia kohtaan ovat todellinen sosiaali- ja terveys poliittinen ongelma – siis se miten sosiaali- ja terveys alan ihmiset kohtelevat ja kohtaavat päihderiippuvaisia.

Helsingin on sijoitettava huumausaineiden käytön vähentämiseen ja haittojen minimoiseen pyrkiviin palveluihin, kuten neulanvaihtopisteisiin ja aineentunnistuspalveluihin. Esimerkkinä palveluiden yhteiskunnallisista hyödyistä, neulanvaihtopisteiden avulla, vaihtamalla käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin, on suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa tehokkaasti saatu pysäytettyä C-hepatiitin ja HIV:n leviäminen Suomessa.

Lisäksi nykyistä viranomais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja tehostaa mm. karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Toimivaa yhteistyötä julkisen- ja yksityisen sektorin palvelujen tarjoajien välillä tulee myös arvioida ja kehittää.





 

Suvaitsevaisuus

1. Rakenteellisen syrjinnän ja rasismin kitkeminen


Kouluja ja opetusta on kehitettävä ottamaan paremmin huomioon monikielinen ja -kulttuurinen opetus ja oppiminen. Monikulttuurisuus ja kulttuurien tuntemus, ymmärrys erilaisista arvoista, merkityksistä ja ajattelumalleista parantavat Suomen sopeutumiskykyä ja muutosvalmiutta uusiin toimintaolosuhteisiin. Monikulttuurisuus myös mahdollistaa monipuolisen oppimisen toisilta ja edistää näin luovuutta ja innovaatioita.
Helsingin on tietoisesti ohjattava sivistystoimintansa toimintaa ja panostettava enemmän tasa-arvoiseen koulutukseen, maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin liittyvien rakenteellisten ennakkoluulojen ja asenteiden purkamiseen oppilaitoksissa, opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen ja oman ammattitaidon ylläpitämiseen, yliopistojen ja opettajakoulutusyksiköiden keskeiseen rasismin vastaiseen yhteistyöhön, vähemmistöryhmien tarpeiden huomioimiseen, monikulttuurisuuden käsitteisiin ja käytäntöihin, monilukutaitoon, sosioekologiseen sivistykseen, ihmisoikeus-, rauhan-, tasa-arvon- ja yhdenvertaisuuden käsitteiden parempaan huomioimiseen sekä kasvatukseen yhteisestä arvopohjasta ja eettisistä periaatteista.

Vain käymällä rohkeasti avointa ja rehellistä keskustelua vaikeistakin asioista, kuten

piilevistä ja tiedostamattomista ennakkoluuloistamme ja -asenteistamme, rakenteellisesta syrjinnästä, sekä oikeasta ihmisvastasuudesta ja vihamielisyydestä, rasismista ja syrjinnästä opimme tunnistamaan yhteiskuntaa repivät ongelmat paremmin ja voimme puuttua niihin tehokkaammin yhdessä.




2. Jokaisella on oikeus omaan kulttuuriin ja identiteettiin


Suomesta ja Helsingistä tulee koko ajan väkirikkaampia ja monikulttuurisempia. Puhuttaessa kulttuurista ja erityisesti identiteetistä, emme saa unohtaa, ettei kulttuuri ei ole staattinen – aina pysyvä, muuttumaton vakio, vaan kulttuurivaikutukset virtaavat molempiin suuntiin jatkuvasti kehittyvänä ajatustenvaihtoa.

Maahanmuuttajataustaisten erilaiset kulttuurit ja identiteetit eivät ole pois ”kantaväestön” kulttuurista ja identiteetistä. Parhaimmillaan ne täydentävät ja vahvistavat toisiaan. Kuitenkin on tärkeää sopia yhteisitä säännöistä, joita Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee noudattaa, jotta kaikki ihmisryhmät kokevat yhteenkuuluvuutta ja heitä koskee keskenään samat oikeudet sekä velvoitteet.

Oman äidinkielen opiskelu vahvistaa nuorten identiteettiä ja sosiaalista osallistumista sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Oma kieli auttaa myös ymmärtämään paremmin omaa kulttuuria, historiaa ja itseä ympäröiviä vallitsevia olosuhteita. Eritysesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa tunne ulkopuolisuudesta on usein hyvin korkea, kun kokemukset ymmärtämättä jäämisestä ja joukkoon kuulumattomuudesta ovat yleisiä. Uskonto on myös monelle vahva osa omaa identiteettiä ja kulttuuria. Siksi uskontoa ei saa käyttää nuorten eriarvoiseen kohtelemiseen yhteiskunnassa, varsinkaan oppilaitoksissa.

Helsingin on panostettava kaikkien oppilaiden edustamien uskontojen, pedagogiset ja teologiset vaatimusset täyttävään laadukkaaseen opetukseen. Näin puolustamme uskonnon vapauttaja turvaamme yhtä korkealaatuisen opetuksen kouluissamme ja opetussuunnitelman mukaisen tasa-arvoisen kohtelun kaikille oppilaille samalla edistäen yhteiskunnan keskinäistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ei ole suotavaa, että eri väestön kulttuurivähemmistöryhmiin kuuluvat oppilaat oppivat samasta uskonnosta erilaisia tulkintoja koulun ulkopuolella.

Vaikka Helsinki onkin monessa asiassa edelläkävijäkunta, meidän tulee silti muistaa ja huomioida päätöksen teossa myös seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuus, vain näin voimme tehdä todellisesti yhdenvertaista kuntapolitiikkaa.

Helsingin tulee puolustaa jokaisen ihmisoikeuksien toteutumista ja vahvistaa ihmisten oikeutta omaan sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Helsingillä kunnan suurimpana työnantaja on tärkeä rooli ja vastuu seksuaalivähemmistöjen kehon sukupuolittuneisiin piirteisiin sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään puuttumisessa ja sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaan kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä.

Omaan ystäväpiiriini kuuluu useita seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Vastustan kaikenlaista syrjintää ja sitoudun estämään kenenkään syrjintää millään tahansa perusteella, mukaan lukien seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti.




3. Eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen torjuminen


Keskeisin ongelma sopeutumattomuuden tunteesta ja turvattomuudesta yhteiskunnassa on syrjäytyminen, jonka syyt puolestaan voivat liittyä niin eriarvoistumisen kasvuun, maahanmuuttoon, radikalisoitumiseen kuin työttömyyteenkin.

Myöskään alueiden eriytyminen ei johdu pelkästä tulotasosta tai maahanmuuttajataustasta. Eikä maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaankaan johdu pelkästä kulttuuritaustasta tai uskonnosta, niillä on vaikutusta, mutta maahanmuuttajien kotoutuminen ja sopeutuminen Suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu, kun opimme ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta näkemättä sitä pahana ja pelottavana asiana, joka uhkaa yhteiskuntaa vaan sitä vastoin voi olla sitä elvyttävä ja vahvistava tekijä.

Kotouttamisen ja yhteiskuntaan osallistuttamisen onnistumiseksi maahanmuuttajaperheiden äitien parempaan kotoutumiseen ja kotouttamispalveluiden laatuun on panostettava enemmän. Meidän on myös tietoisesti raivattava esteitä maahanmuuttajanuorten menestymisen tieltä, jotta heillä on paremmat edellytykset opinnoissaan menestymiseen ja nopeaan työllistymiseen.





Sitoumukset

Toimiessani poliitikkona et aina kuule tekemistäni päätöksistä, joten sinun on tärkeää tietää että perustan päätökseni, niin omassa henkilökohtaisessa elämässäni, kuin myös politiikan teossa: rehellisyyteen; oikeudenmukaisuuteen; tasa-arvoon; sananvapauteen; ahkeruuteen; isänmaallisuuteen; lähimmäisenrakkauteen.

  • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry / SOOLin kuntavaalitavoitteet 2021

    Nuorena opiskelijana ja ulkomailla opiskellessani koulutusasiat näkyivät vahvasti jokapäiväisessä elämässäni. SOOL:in kuntavaalitavoitteista nostaisin esille erityisesti näitä: ”Paikallisiin opetussuunnitelmiin tulee kirjata kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi”, ”Oppilas- ja opiskelijatoimikuntia tulee kuulla heitä koskevissa asioissa kunnan päätöksenteossa” ja ”Opetushenkilöstön asiantuntijuutta tulee hyödyntää laajasti koulutusta ja kasvatusta koskevassa päätöksenteossa.”.

    Helsingin ihmis- ja kielivähemmistöjen jatkaessa tasaista kasvua opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon enemmän monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä kuten kielitietoinen opetus, monilukutaito, sosioekologinen sivistys ja monialaisten oppikokonaisuuksien entistä laajempi huomioiminen. Keskustelua monikulttuurisuus-, ihmisoikeus-, rauhan-, ja kansainvälisyyskasvatuksen yhteisestä arvopohjasta ja eettisistä periaatteista tulee lisätä.

    Erityisesti kymmenen vuotta Itä-Helsingissä asuneena koen erityisen tärkeänä ja tarpeellisena lisätä monikielisen ja -kulttuurisen opetuksen ja oppilashuollon palveluja kaikissa Helsingin peruskoulussa ja oppilaitoksissa. Kun lapset ja nuoret voivat hyvin, perheet voivat hyvin ja koko yhteiskunta voi hyvin

    Lisätietoja täältä!

  • Lastensuojelun Keskusliitto / Anna ääni lapselle -kampanja

    Valtuutettuna sitoudun LSKL: kuntavaali tavoitteisiin lasten ja nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja edunvalvonnan edistämiseksi. Lapset ja nuoret ovat jokaisen kunnan tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeitä ja heidän äänensä on huomioitava kaikessa päätöksenteossa!

    LSKL:n ja sen yhteistyökumppaneiden kampanjassa minua kosketti erityisesti seuaava: ”Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on jonkinlaisia, suoria tai välillisiä, vaikutuksia lapsiin. Liian usein käy niin, että useat erilliset päätökset yhdessä vaikuttavat lasten tai lapsiryhmien tilanteisiin ennakoimattomasti, ja vieläpä ikävällä tavalla." Lapsivaikutusten arviointi ehkäisee tällaisia riskejä ja vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa.". Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja niistä aiheutuvat pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset välttää.

    Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen vahvistavat demokratiaamme. Haluan edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja turvata suomalaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion jokaiselle ikäluokalle. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kaikkia heitä, joita ne koskevat.

    Lisätietoja täältä!

  • Ympäristömerkintä Suomi Oy / Joutsenmerkin Vastuulliset hankinnat -kampanja

    Kaikissa Helsingin hankinnoissa on hyvä muistaa myös ostojen taustatekijöitä, kuten ympäristövastuuasiat, tuotteiden eettiset alkuperät ja kotimaisuusaste.

    Joutsenmerkin kampanjaa voi kannattaa jo ihan ”kyllä kansa tietää” -perusteella, sillä se kertoo, että ”tuoreen kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset odottavat kunnilta ja kaupungeilta vastuullisuutta ja haluavat tietää miten vastuullisuutta edistetään. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien tulee näyttää esimerkkiä vastuullisilla hankinnoillaan, ja yli kaksi kolmesta on sitä mieltä että, että sosiaalista vastuullisuutta ja ympäristövastuullisuutta tulee suosia, vaikka hinta olisi korkeampi.”

    Valtuutettuna sitoudun huolehtimaan, että paikalliset yrittäjät ja tuottajat huomiomaan kaupungin hankinnoissa ja, että suuret kilpailutukset pilkotaan pienempiin osiin, jotta pienyrityksillä ja -tuottajilla myös mahdollisuus osallistua niihin.

    Nostetaan Suomalainen turvallinen ja laadukas, kestävästi ja ympäristövaikutukset huomioiden tuotettu lähiruoka sekä eettisesti tehty Suomalainen työ Helsingin hankintojen keskiöön!

    Lisätietoja täältä!

  • Seta ry / Sateenkaarikunta

    Setan pitkä historia sateenkaariväen edunvalvontajärjestönä on kunniakas. Vaikka Helsinki onkin monessa asiassa edelläkävijäkunta, meidän tulee silti muistaa ja huomioida päätöksen teossa seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuus – Vain näin voimme tehdä todellisesti yhdenvertaista kuntapolitiikkaa.

    Setan tavoitteissa minuun vetosivat erityisesti nämä: ”Kunnan palveluissa työskentelevillä ammattilaisilla on riittävä tietotaito ja työkalut ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, kehon sukupuolittuneisiin piirteisiin sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja puuttua siihen.” ja ”Koulu on turvallinen paikka sateenkaarinuorille. Sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaa kiusaamista ennaltaehkäistään ja siihen puututaan. Opettajilla on riittävä tietotaito käsitellä moninaisuutta osana kaikkea opetusta. Oppilashuollon palveluissa tunnistetaan sateenkaarinuorten tarpeet. Nuoret saavat palveluista tukea ja voivat puhua siellä avoimesti asioistaan.”

    Omaan ystäväpiiriini kuuluu useita seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Vastustan kaikenlaista syrjintää ja sitoudun estämään kenenkään syrjintää millään tahansa perusteella, mukaan lukien seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti.

    Lisätietoja täältä!

Vaalikoneet

Täältä löydät kootusti kaikki kuntavaalikonevastauskeni. Olen myös perustellut vastaukseni, jotta tiedät paremmin mihin perustan päättökseni.

 

  • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ryNuorten vaalikone

    Suosittelen kaikkia tutustumaan Nuorten vaalikoneeseen! Kysymyksiä on laveasti eri aiheista, mutta läpileikkaava nuorisoteema tekee vaalikoneesta inspiroivan ja tulevaisuusmyönteisen. Nostona kantani nuorten kuulemisen päätöksenteossa: "Nuorten on voitava aidosti vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa mm. oikeutta osallistua säännöllisesti asioiden valmisteluun ja mahdollisuus työstää suunnitelmia yhdessä kunnan päättäjien kanssa. Tätä kautta nuoret oppivat omatoimisuuteen ja kynnys kiinnostua isompiin asioihin vaikuttamisesta madaltuu."

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.


 

  • Yksi elämä -terveystalkootTerveysehdokas-vaalikone

    Tämä on vaalikoneena erilainen, sillä mukana on vain yksi kysymys. Saat valita itsellesi tärkeimmät terveysasiat ja näet, kannatinko minäkin niitä. Vaihtelua kaipaavalle ihan mukava palvelu, ja sisältää niitä aina tärkeitä sote-asioita! Nostona oma lisäykseni terveystekijen listalle: "Teen valtuustoaloitteen siitä, että jokaisessa koulussa on riittävät mielenterveyden ammattilaisen ja psykologi-, monikieliset kuraattori ja lääkäripalvelut yhdenvertaisesti, jotta jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, tai tuntee jonkun toisen, jonka kokee tarvitsevan apua, saa tarvitsemaansa apua nopeasti ja vaivattomasti."

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.

  • Sanoma OyjHelsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti sekä Satakunnan Kansa

    Tämä on kenties kysymys määrältään laajin vaalikone. Eri lehtien kysymyksissä on hieman eroja, vaikka kaikki samaan konserniin kuuluvatkin. Useita kysymyksiä Sote-uudistukseen, asumineen ja kaavoitukseen liittyen. Vastasin kaikkiin kysymyksiin. Nostona kantani kalliisiin akennushankeisiin: ”... Jos rakennus yhtiöt kautta linjan eivät osaa laskea rakentamisen kustannuksia oikein, niiltä pitää periä sakkoa kustannusten ylittämisestä ja mahdollisista aikataulujen viivästymisestä. Lisäksi tulisi laajemmin harkita uudelleen hankkeiden myöntämistä tällaisille yhtiöille. Myös kunnan päättäjien on osattava vastaisuudessa arvioida rakennussuunnitelmia ja -kustannuksia paremmin.

    Aukeaa: Toukokuussa.

  • Yleisradio OyYlen ja sen mediakumppaneiden (MTV, Apu, Maaseudun Tulevaisuus ja Kuntalehti) vaalikone

    Ylen vaalikone on kenties se perinteisin. Kysymyksiä on kattavasti eri aiheista aina asuminen hinnasta aluieden eriytymiseen, joukkoliikenne maksuihin, hyvinvointiin ja arvoihin sekä kiusaamiseen. Olen perustellut kaikki vastauskeni, joten jos teet vain yhden vaalikoneen, niin suosittelen silloin YLE:n vaalikonetta. Yksittäistä nostoa on vaikea tehdä, oikeastaan kaikki aiheet olivat tosi keskeisiä, joten nostan tähän ensimmäisen vaalilupaukseni: "Vastustan kaikenlaista syrjintää ja sitoudun estämään kenenkään syrjintää millään perusteella. Monikulttuurisuus ja ymmärrys erilaisista arvoista, merkityksistä ja ajattelumalleista parantavat Suomen sopeutumiskykyä uusiin toimintaolosuhteisiin."

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.

  • Alma Media OyjIltalehden vaalikone

    Iltalehden vaalikone on hyvä perusvaalikone, johon on punottu monenlaisia kysymyksiä tiukkaan pakettiin. Nosto vanhuspalveluista: ”Muistatteko vielä sen taannoisen ulkoistamisprojektin Keiteleellä, joka tosin katosi kuin tyhjään kansallisen hoivaskandaalin puhjettua? Tätä projektia jyränneet päättäjät, kuluvalla valtuustokaudella istuvat siis, eivät ole edelleenkään pahoitelleet sitä riskiä, johon he keiteleläiset vanhukset mahdollisesti asettivat. Yksityisten hoivafirmojen palvelulaatu on nähty, ja suhtaudun näihin yhtiöihin suurella skeptisyydellä. Keiteleläinen vanhus saanee parasta hoitoa ihan keiteleläisessä hoivakodissa, eikä missään ruotsalaisen sijoitusrahaston omistamassa.”

    Aukeaa: Toukokuussa.

  • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry / Koulutuspoliittinen vaalikone

    OAJ:n vaalikone on erinomainen koulutuspolitiikasta kiinnostuneille ja itselleni mieleuisin vastata. Vastauksissa nostin esille monialaisen oppimisen tärkeyttä, kiusaamisen torjumisen keinoja ja monikielisen opilashuollon sekä mielenterveydenhuolln tärkeyttä. Koulutusasioiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolustaminen on itselleni erittäin luontevaa – Onhan sivistys hyvinvointimme ja turvallisen yhteiskunnan kannalta yksi aivan keskeisimmistä tekijöistä.

    Aukeaa: Tarkentuu myöhemmin.

  • Keskisuomalainen Oyj / Helsingin Uutisten vaalikone

    Helsinkiläisen pakollinen vaalikone. Hyviä ja aika erilaisia kysymyksiä kunnallisista palveluista terveydenhuollostaja arjen asioista. Helsinkiläisenä tähän valikoneeseen ei voinut jättää vastaamatta.

    Vaalikone on auki, linkki vastauksiini tässä.