Anna äänesi turvallisuudelle.

Vastuullista ja avointa yhteistyötä

---

Haluan olla vastuullinen ja yhteistyökykyinen toimija, johon voi luottaa. Perustan kantani faktoihin ja pyrkin tuottamaan ratkaisuja ongelmiin, asiallisesti ja asiapohjalta.

Haluan ohjata politiikkaa asialliseen ja rehelliseen sopimiseen ja asioiden hoitamiseen yhteistoiminnassa ilman kärjistyksiä ja riitelyä. Haluan toimia tulevaisuuden ongelmaratkaisijana antamalla jalan sijaa uusille innovaatioille houkuttelemalla lisää nuoria mukaan kehittämään uusia poliittisia ratkaisukeskeisiä toimintamalleja mahdollistaen enemmän, avointa ja rehellistä, keskustelu kansalaisten kanssa.

Vaalin Suomen ainutlaatuisuutta ja suomalaista itsetuntoa. Suomalaisuus ei ole sulkeutunutta, Kunnioitan ihmisoikeuksia, enkä hyväksy minkäänlaista ihmisvastaisuutta. Haluan varmistaa, että ennakkoluulottomuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu kaikessa päätöksen teossa.

Haluan edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja turvata suomalaisen oikeusvaltion. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä, joita ne koskevat, demokraattisesti.

Suurimpia ongelmia yhteiskunnassamme ovat syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja eriarvoistuminen.

Ihmiset ovat aina olleet pohjimmiltaan yksinkertaisia. He ovat halunneet:

1. olla rakastettuja
2. tietää olevansa tarpeellisia
3. olennaisesti osallistua heitä ympäröivään maailmaan
4. tuntea kuuluvansa johonkin merkitykselliseen

Ajan myötä maailma kehittynyt ja ihmisten elämästä on tullut monimutkaista. Ihminen on silti pysynyt yksinkertaisena. Suurin osa ihmisistä ei pysty tai tunne pystyvänsä selviytymään tästä "edistyneestä" maailmasta, ja se näkyy mielisairauksien lisääntymisenä ja jatkuvana konfliktina kaikkialla ympäristössä.

Pystymme parantamaan nämä yhteiskuntaa vaivaavat haavat: ottamalla ihmisten tarpeet paremmin huomioon ja soittamalla että heistä välitetään, jolloin he eivät enää ole tunne olevansa unohdettuja ja yhteiskunnan ulkopuolella; osallistamalla ihmisiä päätösten tekemiseen jokaisesta tulee tarpeellinen ja jokaisen teoilla on merkitystä.

Toimeentulo, koulutus, mielenterveys, maahanmuutto ja kotouttaminen sekä hybridiuhat ovat asiota jotka määrittävät turvallisuuttamme 2020-luvulla. Tulen huolehtimaan, että näistä asioista puhutaan ja ne huomioidaan päätöksen teossa.

---

Varhaiskasvatuksen tehtävä on lasten perushoito sekä kasvatuksesta ja opetuksesta huolehtiminen

---

Laadukas päivähoito tarjoaa lapselle turvallisen, terveellisen ja kehittävän ympäristön sekä tukee osaltaan kotikasvatusta. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Peruskoulun tehtävä on tukea lasten kehitystä, opettaa lapsia ajattelemaan itsenäisesti ja analysoimaan kriittisesti oppimaansa, opettaa lapsia kunnioittamaan itseään ja muita.

Koulupaikan tulee määräytyä asuinpaikan mukaan, ei maahanmuuttajataustan mukaan. Kouluja ja opetusta on kehitettävä ottamaan paremmin huomioon monikielinen ja -kulttuurinen opetus ja oppiminen. Monikulttuurisuus ja kulttuurien tuntemus, ymmärrys erilaisista arvoista, merkityksistä ja ajattelumalleista parantavat Suomen sopeutumiskykyä ja muutosvalmiutta uusiin toimintaolosuhteisiin. Monikulttuurisuus myös mahdollistaa monipuolisen oppimisen toisilta ja edistää näin luovuutta ja innovaatioita.

Haluan varmistaa, että kulttuurinen moninaisuus ja siihen liittyvä osaaminen näkyvät eksplisiittisesti opettajien peruskoulutuksen opetussuunnitelmissa, kaikissa ohjelmissa erityisesti varhaiskasvatuksessa.

Haluan Helsingin peruskoulutukseen lisättävän monikielisiä oppilashuollon palveluja, joilla ehkäisemme tehokkaasti syrjäytymistä ja lasten eriarvoistumista.

---

Mielenterveydenhuolto osaksi opetussuunnitelmaa jokaiseen kouluun

---

Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (WHO 2013)

Suuri osa nuorista kokee yksinäisyyttä, joka on seurausta sosiaalisen median luomista paineista, heille asetetuista odotuksista, myös mm. nettikiusaamisesta, jotka osaltaan haastavat nuorten mielenterveyttä ja kasvattavat nuorten riskiä sairastua masennukseen.

Suomalainen koulu ja koulutus ovat maailman huippu luokkaa, toiset jopa sanovat sen olevan maailman parasta. Silti koululaiset, oppilaat ja opiskelijat voivat pahoin eri puolilla Suomea mm. kiusaamisen, jaksamisen, opinnoissa jälkeen jäämisen aiheuttaman ahdistuksen takia.

Kouluterveyskyselyiden mukaan noin 35,4 % lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan ja noin joka kymmenes kärsii opiskelu-uupumuksesta, lähes puolet kokee lukion työmäärän liian suureksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan lukiolaiset kuitenkin pitävät avun pyytämistä erilaisiin huoliin vaikeampana kuin avun saamista. Oppilashuollonpalveluiden liian korkea kynnys on huolestuttavaa ja vaatii koko oppilaitosyhteisöltä panostusta välittävään ilmapiiriin.

Mielenterveydestä ja masennuksesta on uskallettava puhua ilman häpeää ja leimaamista. Meidän on opittava tunnistamaan masennuksen ensioireita ja masennuksen laukaisijoita, sitä miten aivot ja keho toimivat yhdessä ja vaikututtavat toisiinsa, jotta pystymme tehokkaammin torjuman syrjäytymistä sekä masentumisriskiä nuorten keskuudessa.

Haluan opetussuunnitelmaan lisättävän terveystiedon lisäksi mielenterveydenhoidon. Haluan mielenterveyden ammattilaisen ja riittävät psykologi-, kuraattori ja lääkäripalvelut yhdenvertaisesti jokaiseen kouluun, ei vain Helsinkiin vaan koko Suomeen, jotta jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, tai tuntee jonkun toisen, jonka kokee tarvitsevan apua, saa tarvitsemaansa apua nopeasti ja vaivattomasti.

---

Turvallisuusviranomaisten työntekijöiden tulee edustaa koko Suomen väestöä

---

Suomessa tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia turvallisuuden tekijöitä – erityisesti poliiseja. Poliisin henkilöstössä pitää näkyä erilaisten vähemmistöjen, jotta kaikki suomalaiset kokevat poliisin omakseen.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutuminen poliisiopintoihin ja valmistuminen ammattiin vahvistaa poliisin ja vähemmistöryhmien välistä luottamusta ja vuorovaikutusta.

Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimin mukaan maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten ammattihaaveissa ei ole eroja.

Tytöt haluavat opetus- sekä sosiaali- ja terveysalalle ja pojat it-, kaupan- tai rakennusalalle. Toisen polven maahanmuuttajanuoria kiinnostaisi myös ura valtion leivissä esimerkiksi poliisina.
Huivia käyttäviä musliminaisia olisi hyötyä Suomen poliisissa. Henkilö osaisi varmasti ratkoa maahanmuuttajien ongelmia eri tavalla kuin muut poliisit. Lisäksi hän voisi kouluttaa muita poliiseja uskonto- ja kulttuurikysymyksissä.

Maahanmuuttajat haluavat olla osa yhteiskuntaa, mutta se ei aina ole helppoa. Maahanmuuttajien kuuluminen yhteiskuntaan ei saa rajoittua vain tiettyihin normistoihin ja tiettyihin työpaikkoihin, jossa "huivipäiset" ovat piilossa muilta kansalaisilta. Moni maahanmuuttajataustainen nuori ei tämän takia koe kuuluvansa yhteiskuntaan.

Suomessa on jo niin paljon eri kulttuureista tulleita, että työn tekeminen olisi helpompaa, jos asiakkaan kulttuuri ja kieli olisivat myös osalle virkamiehistä tuttua.

---

Esteetön ja saavutettava kaupunki palveluineen kaikille

---

Myös ikäihmisille ja vammaisilla sekä heidän avustajillaan on oltava yhtäläiset mahdollisuudet niin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden, kuin digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen/käyttämiseen. Henkilökohtaisen avustajan on päästävä avustettavan hinnalla kaikkiin tapahtumiin ja liikennevälineisiin.

---

Rakentamisen laatu on saatava vastuulliseen valvontaan

---

Rakennusten sekä asuin- ja työtilojen terveydellisistä oloista, rakennusten suunnittelusta ja niiden rakentamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL), terveydensuojelulaissa (763/1994, TSL) ja työturvallisuuslaissa (738/2002, TTL) sekä lakien nojalla annetuissa asetuksissa ja näitä selventävissä alemmissa ohjeissa. Rakennusten yleisestä terveellisyydestä, turvallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 12 §:ssä (Rakentamisen ohjauksen tavoitteet), 117 §:ssä (Rakentamiselle asetettavat vaatimukset), 117 a−g §:ssä (Olennaiset tekniset vaatimukset) ja 166 §:ssä (Rakennuksen kunnossapito). MRL 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakentamisen vaatimuksia ja rakennusohjeiden noudattamista ei valvota riittävästi. Kuulemme ja luemme uutisista toistuvasti samoista rakennusvirheistä kuten kosteusvaurioista ja homeesta juuri valmistuneissa rakennuksissa kautta maan. Rakennuksesta on aina olemassa työselite tms. jossa on mainittu mm. valujen kuivumisajat ja kosteus pitää mitata luotettavasti ennen esim. betonin pinnoittamista, ja ettei esim. parkettia/laatoitusta tehdä liian kostealle alustalle. Kun rakennettavaan taloon on sidottu todella paljon rahaa kiinni, niin rakennuttaja haluaa sen nopeasti markkinoille ja tuottoa rahoilleen! Kiire ja rakentaminen on huono yhdistelmä! Ennen kerrostaloa rakennettiin keskimäärin parisen vuotta, nyt rakennusajasta voidaan puhua kuukausissa. Rakennusvalvoja (rakennusvalvonta) ei ole vastuussa mistään rakennus virheistä, vaikka on lain mukaan oltava tarkastamassa työselitteessä määrätyt työvaiheet! Rakennusmies tekee juuri niin huonoa työjälkeä mikä nipin napin kelpaa työmaamestarille, joka ei käytännössä myöskään vastaa mistään virheistä! Ei riitä, että Rakennusvalvoja juo kahvit työmaakopissa ja kuittaa tarkastuksen tehdyksi, vaan rakennusvalvonnan on kannettava vastuuseen rakennusmääräysten ja -ohjeiden noudattamisesta. Surullisen kuuluisassa lastensairaalassa on jo osastoja suljettu homeen ja hengenvaarallisten sähköasennusten takia. Jätkäsaareen 2019 valmistunut Hitas kerrostalo on täynnä sähkövikoja, omituisia asennuksia ja muita virheitä. Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri suomen joten rakennusvalvonta ei selvästikään toimi. Kovanrahan edunvalvojana kookoomuslaiset eivät mielellään myönnä, että liian lyhyt rakenteiden kuivumisaika ja kiire ovat rakennuksissa esiintyvien kosteus- ja mikrobivaurioiden aiheuttaja, ja syynä yleisiin sisäilmaongelmiin ja homeeseen. Kansantaloudelle edullisempaa on kuitenkin kuivattaa rakennus kunnolla, kun maksaa homeen aiheuttamia sairaseläkkeitä ja muita erikoissairaanhoitokuluja.

---