Tommi Aalto

Uskon suomalaiseen yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen. Tavoitteeni on tarjota rohkeille yrittäjille vapaus toteuttaa ideoitaan ja ansaita elantonsa omalla työllään. Pienyritysten edun vaaliminen on perintömme Suomen maaseudun puolueelta, sillä se on myös koko kansakunnan etu toimivassa markkinataloudessa. Turvaamme reilun ja toimivan kilpailun markkinoilla, sillä se on pienyrittäjien ja koko kansakunnan menestyksen kannalta välttämätöntä. Parhaiten kilpailu varmistetaan, kun markkinoilla on paljon tavaroiden ja palveluiden tarjoajia, jotka toimivat tasapuolisissa olosuhteissa järkevillä pelisäännöillä. Yrittäjyyspolitiikkamme lähtökohtana on luottamus eikä vahtiminen. Sääntelyä on kohtuullistettava pienyritysten osalta, eikä taloudellista toimeliaisuutta saa lamaannuttaa näännyttävällä sosialistisella verotuksella. Globalisoituneessa maailmassa on erityisesti tuettava pienyritysten kansainvälistymistä. Ehdotuksiani yrittäjyyden edistämiseksi ovat: Pienyrittäjille suunnattu tuki Tavoitteenani on tarjotaan pienyrittäjille enemmän tukea, jotta he voivat menestyä ja kasvaa. Tätä varten tulemme lisäämään rahoitusta ja resursseja, jotta pienyritykset voivat laajentaa toimintaansa ja palkata lisää työntekijöitä. Vähemmän byrokratiaa ja säädöksiä Pienyrittäjät käyttävät paljon aikaa ja vaivaa noudattaessaan valtion säädöksiä ja määräyksiä. Haluamme vähentää tätä taakkaa ja luoda yksinkertaisemman ja joustavamman lainsäädännön pienyrityksille, jotta he voivat keskittyä liiketoiminnan kasvattamiseen. Verotuksen helpottaminen Pienyrittäjät maksavat usein suhteellisesti enemmän veroja kuin suuremmat yritykset. Tämä on epäreilua ja estää pienyrittäjiä kasvattamasta liiketoimintaansa. Tavoitteenamme on helpottaa verotusta pienyrittäjille ja luoda oikeudenmukaisempi järjestelmä. Koulutuksen ja mentoroinnin lisääminen Pienyrittäjät tarvitsevat usein koulutusta ja ohjausta menestyäkseen. Tavoitteenamme on lisätä koulutusohjelmia ja mentorointia pienyrittäjille, jotta he voivat kehittää taitojaan ja oppia uusia liiketoiminnan hallinnan strategioita. Kansainvälisen kaupan edistäminen Pienyrityksillä on usein vaikeuksia osallistua kansainväliseen kauppaan. Tavoitteenamme on helpottaa pienten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistää niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Puretaan ja helpotetaan pienyritysten sääntelyä Otetaan käyttöön yksi sisään, kaksi ulos -periaate, jonka mukaan uuteen säädökseen sisältyvä uusi velvoite edellyttää kahden kustannukseltaan vastaavan tason velvoitteen poistamista muualta. Maksetaan palkkatuki suoraan työllistettävälle henkilölle, jolloin työnantajan hallinnollinen taakka helpottuu. Lisätään paikallista sopimista pienissä yrityksissä Pienen ja ison yrityksen tilanteissa on valtavia eroja työntekijöiden palkkaamisen suhteen, eivätkä alakohtaiset työehtosopimukset aina huomioi pienimpien yritysten arkea riittävän hyvin. Saatetaan vähimmäistyöehtojärjestelmä vastaamaan toimivien työmarkkinoiden tarpeisiin. Parannetaan yrittäjien eläkejärjestelmää Parannetaan työterveyshuollon kattavuutta ja tukea sekä YEL-informointia. Varmistetaan mahdollisuus vaihtoehtoisille sijoituksille YEL-maksun rinnalle. Lisätään ja kehitetään pienyritysten palveluita Lisätään yrittäjien tukipalveluja etenkin kirjanpitoon, tulorekisterin hyödyntämiseen ja omistajanvaihdoksiin liittyen. Lisätään yrittäjyyskoulutukseen tietoisuutta terveyden, työstä palautumisen ja työkyvyn edistämisen tärkeydestä. Laitetaan pienet yritykset etusijalle Ollaan reilusti pienten yritysten puolella. Otetaan käyttöön ”pienet ensin –periaate”, jolla kaikessa säädösvalmistelussa huomioidaan nimenomaan pienten yritysten asema. Velvoitetaan julkinen sektori huomioimaan pienyrittäjät hankintoja kilpailuttaessaan. Otetaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemaksi pienyritysten sääntelytaakan keventäminen. Madalletaan yrittäjyyden kynnystä Yrittämisen aloittamista ja lopettamista on helpotettava. Sovitetaan yhteen yrittäjyys ja sosiaaliturva niin, että ennakoimattomat tukipäätökset eivät aiheuta tyhjän päälle jäämistä. Otetaan myös sivutoimiset yrittäjät paremmin huomioon. Digitalisaatio tukemaan pienyrityksiä Tarjotaan tuottavuutta parantavia digitaalisia ratkaisuja pienyrittäjille avointen verkkoalustojen kautta. Luodaan investoinneille yhden luukun digitaalinen lupa. Edistetään nopean verkon saatavuutta yritysten käyttöön maaseudulla ja huolehditaan datatasa-arvosta. Reilu kilpailu on pienyritysten elinehto Määräävän markkina-aseman, kartellien ja monopolien kehittymistä on torjuttava. Määrätään erityinen seuraamusmaksu kilpailuneutraliteettia laissa säädettävällä tavalla rikkoneelle julkisyhteisölle. Lisätään resursseja harmaan talouden ja verovälttelyn torjuntaan. Helpotetaan työvoiman saatavuutta Kaksinkertaistetaan muunto- ja täydennyskoulutuksen määrät ja lisätään etä-työskentelyn edellytyksiä, jotta työ kohtaa tekijänsä. Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa ei tule poistaa, mutta lupaprosesseja tulee nopeuttaa ja Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten töihin jäämistä helpottaa työhön perustuvilla oleskeluluvilla. Luodaan koulutuspolkuja yrittäjyyteen Tuodaan yrittäjyystieto oppiaineeksi peruskouluihin. Parannetaan yrittäjyyskurssien tarjontaa toisella asteella. Lisätään yrittäjyyslinjoja lukioihin sekä kehitetään korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tuodaan yrittäjille ohjausta oppisopimuskoulutukseen. Yksinkertaistetaan ja kohtuullistetaan pienyritysten verotusta Selvitetään Viron kaltainen veromalli eli myöhennetty progressiivinen yhtiöverotus. Helpotetaan pienyrityksiä ALV-velvollisuuden alarajan nostolla 20 000 euroon ja huojennuksen ylärajan kohottamisella 50 000 euroon. Tuodaan yritysverotukseen myös osaamisintensiivisiä pienyrityksiä koskeva huojennus. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Armollisuutta rehellisten epäonnistumisten suhteen Kukaan ei jaksa ponnistella ikuiseksi määrätyssä velkavankeudessa. Mahdollistetaan ylivelkaantuneille entisille yrittäjille ja muillekin tämän maan epäonnisille mutta rehellisille puurtajille henkilökohtainen konkurssi ja vapautuminen velkavastuistaan hakemuksen jälkeisen kuluseurannan jälkeen. Lyhennetään maksuhäiriöiden tallennusaikoja silloin, kun kyseessä ei ole vilpillinen toiminta. Katsotaan lainsäädännössä tulevaisuuteen Uudenlaisiin liiketoimintamuotoihin esimerkiksi alustatalouden yhteydessä on laadittava reilut verotukselliset pelisäännöt, jotka mahdollistavat yrittäjyyden.

Tavoitteeni on tukea suomalaisten vaurastumista. Tämä saavutetaan kannustamalla työntekoon käänteisellä tuloverolla, keventämällä pieni- ja keskituloisten palkkaverotusta, helpottamalla piensijoittamista ja raivaamalla yrittämisen esteitä. Suomalaisten ei tulisi ainoastaan odottaa voittavansa lotossa tai perivänsä rahaa vaurastuakseen, vaan ensisijaisesti ahkeruuden tulisi olla avain menestykseen. Veroastetta Suomessa tulee laskea, jotta toimeliaisuutta ei rajoitettaisi. Laajaa veropohjaa ja alhaisia verokantoja tulisi pitää verotuksen perusperiaatteena, jotta tuloeroja voitaisiin tasoittaa. Verotuksen tulee olla yksinkertaista, jotta verosuunnittelu ei olisi tarpeellista tai mahdollista. Työn verottamisen sijaan, verotuksen painopistettä tulee siirtää haitta- ja kulutusveroihin. Korkean teknologian maana, meillä on mahdollisuus luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia korvaamalla öljy ja muut haitalliset materiaalit luontoystävällisillä vaihtoehdoilla. Kevennetään tuloverotusta pieni- ja keskituloisilta: Pieni- ja keskituloisten palkankorotuksista on jäätävä nykyistä enemmän käteen. Keskituloiset ovat jatkossakin hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Poistetaan esteet kansankapitalismilta: Muutetaan pääomaveron progressio vastaamaan nykyistä lähemmin tuloverojen progressiota. Vapautetaan pienet osingot verotuksesta. Siirretään verotuksen painopistettä haittaverotukseen: Vähennetään öljypohjaisen muovin käyttöä määrittämällä sille haittavero. Tuetaan suomalaisen sellun käyttöä muovin luontoystävällisenä korvaajana. Kannustetaan terveellisempiin elämäntapoihin terveysperusteisella verotuksella. Kevennetään autoilun verotusta: Suurten etäisyyksien maassa autoilun kokonaisverotusta on kevennettävä. Autoilusta kerättävistä veroista nykyistä suurempi osuus on kohdennettava tiestön ylläpitoon. Rakennetaan oikeudenmukaisempaa yritysverotusta: Ennakkoverotuksesta on siirryttävä tuloksesta verottamiseen. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa on nostettava. Yritysverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen. Karsitaan tehottomat verot ja yritystuet: Tehottomat ja kilpailua vääristävät tuet on poistettava huomioiden keskeisten kilpailijamaiden tukijärjestelmät. Yritystukien on tuettava työllistymistä ja talouden uudistumista. Rahoituspaineiden kattamiseksi kunnan on siirrettävä verotuksen painopistettä haitta- ja kulutusveroihin. Laajennetaan rakennusalalla käytettyä veronumeroa myös muille aloille ja otetaan käyttöön ketjuvastuu. Laitetaan harmaa talous ja verovälttely kuriin: Lisätään harmaan talouden torjunnan resursseja mm. laajentamalla viranomaisten sakotusoikeutta. Laajennetaan rakennusalalla käytettyä veronumeroa myös muille aloille ja otetaan käyttöön ketjuvastuu. Vaaditaan EU:lta kovempia keinoja pimeän rahan turvasatamien sulkemiseksi. Llisätään harmaan talouden torjunnan resursseja mm. laajentamalla viranomaisten sakotusoikeutta.

Suomen tulee aktiivisesti ajaa Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin etua kansainvälisessä politiikassa. Meidän tulee pitää kiinni sopimuspohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä, vapaasta kaupankäynnistä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Suomen transatlanttisen ja pohjoismaisen liittolaissuhteen syventäminen on tärkeää, samoin kuin hyvien naapuruussuhteiden ylläpitäminen. Vakaa maailma on Suomen etu, ja siksi Suomen kehityspolitiikan tulee tähdätä kehitysmaiden omaan tulopohjan ja demokraattisen hallinnon vahvistamiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen. Tällä tavalla ennaltaehkäistään painetta siirtolaisuudelle. On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kehityspolitiikan tuloksellisuuteen. Vahvistetaan kumppanuuksia Pohjoismaiden, EU-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa: Liittolaissuhdetta läntisiin kumppaneihin, kuten Ranskaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan, sekä Yhdysvaltoihin on vahvistettava ja Pohjoismaiden välistä yhteistyötä esim. EU ja puolustus- ja tiedustelu kysymyksissä tiivistettävä. Suomen tulee jatkaa perinteistä ulkopoliittista linjaansa tavoitteena säilyttää keskusteluyhteys kaikkialle. Nato-jäsenyydellä vahvistetaan ja kehitetään Suomen sekä EU:n alueellista itsemääräämisoikeutta ja Suomen omaa maanpuolustusta: Tiivis yhteistyö muiden Nato-maiden kanssa edesauttaa Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja sotilaallista yhteistoiminnallisuutta kumppanimaiden kanssa, teknologia ja tiedustelutiedon vaihtoa. EU-puolustusyhteistyö tukee kansallista puolustusta, mutta ei korvaa sitä tai tuo turvatakuita. On Suomen edun mukaista, että EU kehittyy EU:n peruskirjan mukaista avunanto lauseketta toimeenpanevaksi turvallisuusyhteisöksi Naton rinnalla. Turvataan Itämeren alueen vakaus: Venäjä on Suomen naapurimaa, jonka kanssa on tärkeää ylläpitää hyviä suhteita. Suomen tulee kehittää keinoja hybridivaikuttamiseen puuttumiseksi. Suomi-Ruotsi ja laajempi Pohjoismainen yhteistyö on olennainen osa Itämeren turvallisuuspolitiikkaa. Puolustetaan ja ylläpidetään arktisen alueen vakautta: Venäjä ja Kiina tavoittelevat aktiivisesti uusia raaka-aineita ja alueita hallintaansa. Samalla kun Venäjän ja Kiinan taloudelliset intressit arktisella alueella kasvavat, niin turismin, talouden, kuin myös raaka-aineiden osalta myös kynnys näiden etujen sotilaalliseen puolustamiseen madaltuu. Huolehditaan arktisen alueen rauhasta ja vakaudesta yhdessä muiden maiden kanssa mukaan lukien Kanada, Tanska, Norja, Venäjä ja Yhdysvallat. Meidän tulee tiedostaa mm. Venäjän ja Kiinan pyrkimykset rakentaa kriittistä siviili-infrastruktuuria arktisella alueella, jotta ne voisivat vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan. Päivitetään kriisinhallintaan osallistumisen perusteet: Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomen mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin kasvaa. Suomen on kansainvälisillä suhteillaan pyrittävä edistämään Suomen hyviä kahdenvälisiä kansainvälisiä suhteita ja kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Perusteet osallistumiselle ovat kohdemaan vakauttaminen, oman puolustuskyvyn kehittäminen ja muuttoliikkeen juurisyihin puuttuminen. Kriisinhallintaa ei saa tehdä kansallisen puolustuksen resurssien kustannuksella. Suomalaisten mainetta ja osaamista rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnassa on ylläpidettävä ja edistettävä. Vahvistetaan Suomen roolia rauhanvälittäjänä maailmalla: Suomi on toiminut ulkopolitiikassaan perinteisesti sillanrakentajana ja rauhanvälittäjänä maailman konflikteissa. Suomen tulee profiloitua ulkopolitiikassaan aikaisempaa enemmän rauhanvälityksen kärkimaana. Tämän osaamisen kartuttamiseen tulee suunnata resursseja. Rauha on edellytyksenä toimivien ja kestävien yhteiskuntarakenteiden luomiselle. Suomen tulee olla Kiinan ja Aasian politiikassaan aktiivinen toimija: Erityisesti Kiinan kasvava taloudellinen ja sotilaallinen asema maailmanpolitiikassa vaatii Suomelta aktiivista Aasian-maiden politiikkaa, Japanin, Etelä-Korean, Singaporen ja Taiwanin politiikkaa suuntaan, sekä Kiinan muuttuvan roolin mukaista Suomen edunvalvontaa. Aasia-politiikalla on edistettävä alueellista vakautta, sekä kaupallisia suhteita ja teknologian vaihtoa. Suomen kehitysavun tulee olla tehokasta ja tuloksellista: Suomen tulee pyrkiä valtiorahoitteisesta kehitysyhteistyöstä kohti taloudellisia kumppanuuksia kehitysmaiden kanssa. On kansantalouden kannalta kestämätöntä, että Suomi lahjoittaa kehitysyhteistyöhön suuria summia rahaa samalla, kun se itse joutuu ottamaan lainaa valtion menojen kattamiseksi. Suomen kehityspolitiikan tulee perustua ennen kaikkea sijoituksiin kehitysmaihin, joilla edesautetaan työpaikkojen luomista. Suomalaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia kehitysyhteistyöprojektien toimeenpanoon on tuettava nykyistä enemmän ja laajemmin. Suomen kehitysyhteistyön tulee perustua osaamisen viennille: Suomen valtiollisen kehitysyhteistyön tulisi keskittyä erityisesti naisten ja tyttöjen, sekä vammaisten oikeuksien ja aseman parantamiseen sekä koulutuksen ja terveyspalvelujen edistämiseen. Suomi tunnetaan maailmalla hyvin erinomaisesta koulutusosaamisestaan. Osaaminen ei kuitenkaan heijastu parhaalla mahdollisella tavalla Suomen kehityspolitiikan painopisteissä. Suomen kehitysrahoitusta tulee ohjata muuttoliikkeen juurisyiden ratkaisemiseksi: Muuttoliikkeen juurisyihin puututaan parhaiten edistämällä ihmisten kykyä toimia omalla alueellaan mm. ruokaturvan ja työpaikkojen luomisessa. On ensiarvoisen tärkeää osallistaa avunsaajamaat itse kehityspolitiikan toimeenpanoon, jossa niillä on omistajuus ja vastuu maidensa kehityksestä. Lukkoon lyötyä tukisummaa tärkeämpää on kehityspolitiikan tuloksellisuus. Suomen on edesautettava toimillaan Afrikan taloudellista kasvua ja Lähi-idän vakauttamista sekä paikallisia toimia ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Haluan vahvistaa tavallisen suomalaisen taloudellista asemaa ja ylläpitää tasa-arvoista yhteiskuntamallia. Sosiaaliturva- ja veromalli muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka takaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perusturvan ilman ylimääräistä byrokratiaa. Lisäksi matalapalkkaisille maksetaan palkan päälle käänteistä tuloveroa, joka tekee työnteosta aina kannattavaa. Pieni- ja keskituloisille suunnattu tuloveron kevennys kohentaa tavallisten kansalaisten toimeentuloa ja kannustaa työntekoon. Sosiaaliturvan on oltava joustavaa ja mahdollistettava erilaiset työn muodot, sillä työn murros vaatii uudenlaista lähestymistapaa. Hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tärkeää päivittää jatkuvasti tukijärjestelmiä. Tasapaino kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on välttämätöntä hyvän sosiaaliturvan tason säilyttämiseksi. Perusturva toimii turvaverkkona vaikeina aikoina, mutta samalla se kannustaa yksilölliseen vastuunkantoon. Jokaisella on ensisijainen vastuu omasta elämästään, mutta tarvittaessa kansalaisen on saatava sosiaaliturvaa ilman pitkiä odotusaikoja ja byrokratiaa. Vanhoja toimimattomia rakenteita on rohkeasti uudistettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Otetaan käyttöön perusturva: Perusturva on työkykyisille ja -ikäisille tarkoitettu sosiaaliturvamalli Se rakentuu käänteisen tuloveron idealle, jossa useita eri sosiaaliturvan tukimuotoja yhdistetään yhdeksi perustueksi. Perustukeen yhdistetään ainakin asumistuki, peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä osin toimeentulotuki Perusturva vastaa nykyisiä tukitasoja ja sen päälle on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa, joka samalla muutetaan kaikkia palkansaajia koskevaksi etujärjestöjäsenyyksistä riippumatta. Nykyisenkaltaista toimeentulotukea maksetaan niille, jotka eivät pysty osallistumaan työmarkkinoille Tuki vähenisi palkkatulojen kasvaessa niin, että yhdenkin työtunnin vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Tuen saanti edellyttää aktiivista työnhakua tai osallistumista viranomaisten osoittamiin tukitöihin ja muihin palveluihin. Nykyistä sekavaa työttömyysturvan karenssijärjestelmää uudistetaan Karenssien määrää vähennetään niin, että työttömän velvoitteena on ennen kaikkea työnhaku. Perustuen oheen rakennetaan osallistumistuki, jota saavat vaikeasti työllistyvät, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja päihdeongelmaiset Osallistumistuen piirissä oleville ei olisi perustuen tapaista työnhakuvelvoitetta vaan velvoite osallistua työvoimaviranomaisten järjestämiin tukitöihin tai työharjoitteluun. Nämä tukityöt ovat luonteeltaan pieniä yleishyödyllisiä töitä. Hyväksyttävät tukityöt käydään läpi, jotta varmistetaan, etteivät ne vähennä normaalin palkkatyön kysyntää. Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden henkilöresursseja lisätään, jotta laadukas henkilökohtainen palvelu voidaan taata: Kaikkien palveluiden tarkoituksena on rakentaa mahdollisimman nopea polku takaisin työelämään. Perusturvalli toimii reaaliaikaisen tulorekisterin kanssa jotta työnteko onnistuu ilman byrokratialoukkuja Otetaan käyttöön käänteinen tulovero: Otetaan käyttöön verotuksen ja sosiaaliturvan yhdistelmä; jossa pienituloisten työntekijöiden ansioita lisätään yhteiskunnan varoin. Työkyvyttömät oikeiden palvelujen pariin: Muodostetaan parempi kuva työkyvyttömistä ja taataan heille yksilölliset ja tehokkaat kuntouttavat palvelut kortiston sijaan. Parannetaan omaishoitajien asemaa: Omaishoidontuki on sidottava ansiotasoindeksiin. Omaishoitajien vapaapäiviä ja muita tukitoimia on lisättävä. Korotetaan takuueläkettä ja tehdään eläkejärjestelmästä oikeudenmukainen: Pienempiin työ- ja kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus. Takuueläkkeiden korotuslinjaa on jatkettava. Tulevissa eläkeratkaisuissa on huomioitava sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Perhe-eläkejärjestelmä on saatettava vastaamaan nykyajan perheiden tarpeisiin. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kuuluu kaikille: Poistetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kassajäsenyysehto. Uudistetaan työttömyyskassajärjestelmä. Uudistetaan yrittäjien ja yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturva: Lopetetaan yrittäjien perheenjäsenten ja lähisukulaisten rinnastaminen yrittäjiksi. Alennetaan pienituloisten lääkekustannuksia: Vuotuista lääkekattoa on laskettava, jotta helpotetaan erityisesti paljon lääkkeitä tarvitsevien tilannetta. Uudistetaan asumistuki: Yhdistetään asumistukijärjestelmä osaksi perusturvaa. Tuetaan edullisten asuntojen tuotantoa.

Turvallisuus on jokaisen suomalaisen perusoikeus, ja kansallinen sisäinen turvallisuus rakentuu yhteiskuntarauhan ja yhteisöllisyyden varaan. Tavoitteenion varmistaa, että jokainen pysyy mukana ja naapuria autetaan hädässä, ja että syrjäytyminen, eriarvoistuminen tai epätoivo eivät saa maassamme jalansijaa. Sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä jokaisella yksilöllä, vapaaehtoisjärjestöllä ja yrityksellä on oma tärkeä roolinsa. Haluan turvata riittävät työntekijät ja resurssit, sekä huolehtia, että lainsäädäntömme on ajantasainen, jotta viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Sisäisen turvallisuuden ongelmana on ollut pitkään määrärahojen ja turvallisuusalan henkilöstön vähentyminen, samalla kun turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan. Haluan korjata tilanteen. Tavoitteenion turvallinen arki kaiken ikäisille, ja siksi haluanvarmistaa, että viranomaisten ja oikeusjärjestelmän toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut ovat riittäviä. Nuorten syrjäytymiseen on puututtava mahdollisimman varhain, ja ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuutta on aktiivisesti parannettava. Haluan myös ehkäistä alueellista eriarvoistumista kasvukeskuksissa. Poliisin, koulujen, sosiaalitoimen ja terveydenhoidon välisen tiedonvaihdon on oltava saumatonta. Kouluterveyskyselyjä ja varusmiespalvelusta on hyödynnettävä systemaattisesti nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, ja digitalisaatio voi onnistuessaan parantaa syrjäseutujen ja ikäihmisten turvallisuutta. Hätäkeskuksiin tarvitaan reilusti lisää henkilökuntaa, jotta toiminta voidaan turvata ja alueellinen asiantuntemus taataan. Hätäkeskus on otettava mukaan turva-alan koulutuksen kokonaisuudistukseen, jotta alan vetovoimaa voidaan lisätä ja työssäjaksamista edistää. Poliisien määrää on tarkoitus lisätä tuntuvasti, ja poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärää on saatava nostettua vastaamaan tarvetta. Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa on tärkeää ottaa huomioon sekä humanitaariset että turvallisuuspoliittiset näkökulmat. Tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa palvelut ja tuen uudessa ympäristössään ja että he pystyvät integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla on tärkeää varmistaa, että maahanmuuton kautta Suomeen ei tule turvallisuusuhkia. Suomen tulee myös tehdä kaikkensa torjuakseen terrorismia ja radikalisoitumista. Tämä tarkoittaa tehokasta tiedustelua, valvontaa ja yhteistyötä muiden maiden kanssa. On myös tärkeää tarjota ennaltaehkäisevää työtä radikalisoitumisen estämiseksi sekä tukea radikalisoituneita henkilöitä takaisin yhteiskuntaan integroitumisessa. Sisäinen turvallisuus on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Jokaisella meistä on vastuu omalta osaltamme ylläpitää yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta omassa ympäristössämme. Tämä tarkoittaa yhteisöllisyyttä, naapuriapua, ilmoittamista epäilyttävistä havainnoista ja yleistä valppautta ympäristöämme kohtaan. Yhdessä voimme tehdä Suomesta entistä turvallisemman paikan elää ja kasvaa. Turvallinen arki kaiken ikäisille: Varmistetaan, että viranomaisten ja oikeusjärjestelmän toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut ovat riittäviä. Nuorten syrjäytymiseen on puututtava mahdollisimman varhain. Ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuutta on aktiivisesti parannettava sekä ehkäistävä alueellinen eriarvoistuminen kasvukeskuksissa. Tiedonvaihdon poliisin, koulujen, sosiaalitoimen ja terveydenhoidon välillä on oltava saumatonta. Kouluterveyskyselyjä ja varusmiespalvelusta on hyödynnettävä systemaattisesti nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Onnistuessaan digitalisaatio voi parantaa syrjäseutujen ja ikäihmisten turvallista elämää. Hätäkeskuksiin lisää henkilökuntaa: Tarvitaan reilusti lisää henkilötyövuosia, jotta toiminta voidaan turvata ja alueellinen asiantuntemus taataan. Hätäkeskus on otettava mukaan turva-alan koulutuksen kokonaisuudistukseen. Näin helpotetaan alalle hakeutumista, työurien kestoa, työssäjaksamista ja alan yleistä vetovoimaa. Hätäkeskus on koko turva-alan sydän ja sen pitää voida hyvin. Poliisien määrään tuntuva lisäys: Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärä saatava nostettua vastaamaan tarvetta. Tavoitteena tulee olla kouluttaa noin 400 poliisia vuodessa. Alasta pitää tehdä houkuttelevampi. Tavoite on nostaa poliisin määrävahvuus 8 000:een, jotta poliisin läsnäolo koko Suomen alueella voidaan taata. Lisäksi kaluston pakolliseen uusimiseen on ohjattava resursseja. Palo- ja pelastusalalle riittävät resurssit koko maahan: Pelastustoimen järjestelmä on muuttumassa. Muutoksen yhteydessä on huolehdittava jokaisen kunnan ja alueen operatiivisista toimintaresursseista ja toimintavalmiudesta. Alueellisten toimintojen lisäksi on huolehdittava myös valtakunnallisesta osaamisesta ja tämän varmistamiseksi koulutusjärjestelmää on uudistettava. Välittömässä lähtövalmiudessa olevien pelastus- ja ensihoitoyksiköiden määrä on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla tavoitettavuusajat huomioiden. Tehdään järkevää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa: Suomen vastaanottokyky ja voimavarat pitää huomioida maahanmuuton tasossa. Tulijoiden onnistunut ja nopea kotoutuminen on avainasemassa maan sisäisen vakauden ja yhteiskuntarauhan sekä turvallisuuden kannalta. Turvallisuusalan koulutusta muutettava kautta linjan: Turvallisuusalasta on saatava nykyistä houkuttelevampi, työuria on pidennettävä ja tutkintojen rakennetta parannettava enemmän keskenään yhteensopivaksi. Koulutusjärjestelmän kokonaisuudistus turvallisuussektorilla on pitkän aikavälin tavoite. Turvallisuusviranomaisten on edustettava paremmin koko suomen väestöä, jotta luottamus viranomaisiin säilyy vahvana kaikissa väestöryhmissä. Kyber- ja hybridivaikuttamiseen on varauduttava paremmin ja niihin on kyettävä reagoimaan nopeammin: Suomen on oltava kyberturvallisuuden mallimaa. Hätänumeroiden toiminta, viranomaisverkko ja yhteiskunnan ydintoiminnot kuten sairaalat, pankit ja sähköinen tiedonvälitys on turvattava kaikissa olosuhteissa. Kyberturvallisuuden parantamiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä yksilöiltä, yhteisöiltä ja viranomaisilta. Kyberosaamista ja -puolustusta vahvistettava: Valtion budjettiin on lisättävä pysyvä Kyberpuolustusta ylläpitävä ja kehittävä määräraha. Valtion roolia kyberpuolustuksen osaajana ja kouluttajana kasvatetaan. Yhteistyötä oppilaitosten ja Suomalaisten kyber-alan start-up yritysten kanssa lisätään. Kyberalan tutkimusta ja koulutusta on lisättävä. Tietojenkäsittelyn ja koodaamisen koulutusta on saatava jo peruskoulu tasolla. Luodaan kansallinen kyberpuolustus strategia kaikille yrityksille: Tietoturvaosaaminen ja ennakoiminen tietomurtoja, haitta- ja kiristysohjelmia vastaa puuttuu monelta pienyrittäjältä ja yritykseltä. Haluamme huolehtia, että jokaisen yrittäjän ja yrityksen omaisuus, osaaminen ja toimintakyky säilyy kaikissa tilanteissa. Kansalaisten tietoturvaa, digitaalista yksityisyyden suojaa ja oikeutta omaan dataan on vahvistettava tiukalla lainsäädännöllä. Yksityishenkilöiden oikeuksia vaikuttaa omaan digitaaliseen dataan on vahvistettava. Digitaalisten palveluiden tarjoajien, joiden toiminta perustuu data kapitalismiin ja käyttäjien tietojen keräämiseen ja käyttämiseen, on läpinäkyvästi kerrottava mitä tietoja ne käyttäjistään keräävät ja mihin tietoja käytetään. Käyttäjillä myös oltava oikeus rajata omien tietojensa käyttöä joko osittain tai kokonaan. Digi ja Väestöviraston yhteyteen luodaan digitaalinen sormenjälki -palvelu, josta yksityishenkilöiden on mahdollista tarkistaa itsestään kerätyt tiedot, rajoittaa itsestään kerättyjen tietojen käyttöä tai määrätä tiedot joko osittain tai kokonaan poistettavaksi. Dataturvallisuutta on vahvistettava: Kriisi- tai sotatilanteessa valtion tietojärjestelmien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää toimivan yhteiskunnan säilyttämiseksi ja yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseksi. Lähes kaikki tieto nyky-yhteiskunnassa ihmisten henkilötiedoista, perhesuhteista, kansalaisuuksista, omistuksista, oikeudellisista vastuista ja velvollisuuksista on tietojärjestelmissä digitaalisessa muodossa. Jos esim. 2022 Ukrainan sodan kaltaisessa tilanteessa rikollis-, tai terrori-, tai valtiojohtoinen hyökkääjä pääsee sisään valtion suojattuihin tietojärjestelmiin ja alkaa järjestelmällisesti sekä määrätietoisesti tuhoamaan (väestörekisterikeskuksen, oikeuslaitoksen, ministeriöiden ja virastojen, sekä pankkien ym. instituutioiden henkilö- ja asiakastietoja, taikka tuhoamaan sekä varastamaan teollisuuden ja yritysmaailman liike- ja patentti salaisuuksia ym.) valtio sekä sen kansalaiset ovat vaarassa menettää kaikki oikeutensa niin paikallisesti kuin kansainvälisesti ja yhteiskunta voi ajautua syvän pitkittyneeseen kaaokseen. Hyökkääjän maahan tunkeutumis tilanteessa suomalainen data on saatava helposti ja nopeasti turvaan esim. toiseen Pohjoismaahan josta se voidaan myöhemmin palauttaa takaisin. Pohjoismaista yhteistyötä valtioiden datan varmuuskopioimiseen ja turvalliseen sijoittamiseen toisessa Pohjoismaassa on kehitettävä. Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet tehdä työtään on saatava ajan tasalle: Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot on turvattava. Vanhentuneet maarajojen ja merialueen valvontajärjestelmät on uusittava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rajavartijoiden riittävään määrään itärajalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja satamissa. Myös lisääntyvät EU-velvoitteet aiheuttavat paineita lisätä henkilökuntaa rajoilla. Huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa: Yhteiskunnan toiminta pitää turvata myös poikkeusolosuhteissa. Terrorismi, luonnon ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat globaalin ruuantuotannon vaihtelut heijastuvat myös Suomeen. Ruokatuotannon omavaraisuutta on parannettava ulkomailta tuotavien lannoitteiden riippuvuuksista asteittain luopumalla kehittämällä kotimaista lannoitetuotantoa. Kriisitilanteissa omavaraisuus ruuan tuotannossa, tasaisessa sähköenergian saamisessa ja tietoliikenneverkkojen toiminnan turvaaminen ovat elintärkeitä. Myös osaamisen huoltovarmuus on keskeistä. Pienennetään terrorismin uhkaa: Vakaumuksellista radikalisoitumista on ehkäistävä tehokkaasti ja useiden viranomaisten kesken. Moskeijoiden ulkomainen rahoitus on lähtökohtaisesti kiellettävä. Imaamien koulutukseen pitää kiinnittää huomiota ja sen pitää tapahtua Suomessa suomen kielellä. Kotoutumisen olennaisena osana on sharia-lain toteuttamisen estäminen Suomessa. Suomeen palaavien vierastaistelijoiden osalta lainsäädäntöä on kiristettävä ja tarvittaessa otettava pois Suomen kansalaisuus. Ehkäistään yhteiskunnallisia levottomuuksia: Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estäminen sekä niihin puuttuminen vaativat tehokkaita toimia. Ääriliikkeiden sekä anarkistien uhkaa on pienennettävä eri viranomaisten hyvällä yhteistyöllä ja tiedustelulla. Uhkiin on puututtava tasapuolisesti jo silloin, kun väkivaltaa ollaan lietsomassa sosiaalisessa mediassa. Turvallisuusviranomaisten tiloista terveempiä ja halvempia: Turvallisuusviranomaisten eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja rikosseuraamuslaitoksen tilakustannukset vievät liikaa toimintamenoja. Lisäksi tiloja vaivaavat liian usein esimerkiksi sisätilaongelmat. Tähän pitää saada muutos. Sama koskee muitakin julkisia toimijoita, mm. Puolustusvoimia, joka on saatava pois Senaatti-kiinteistöjen ikeestä. Toimiva vankeinhoito lisäämään turvallisuutta: Vankilat tarvitsevat riittävät määrärahat, riittävän henkilökunnan ja lainsäädännön, joka on ajan tasalla tietojen sujuvan vaihdon osalta esimerkiksi vankien radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Yleiselle turvallisuudelle vaaralliset henkilöt on voitava pitää vankilassa niin pitkään, kuin he ovat perustellusti uhka turvallisuudelle.

Kunnioittan ikäihmisten elämänkokemusta ja kannustaa heitä oppimaan uutta läpi elämän. Haluan taata arvokkaan ja merkityksellisen vanhuuden jokaiselle, rakentaa yhteiskuntaa, jossa eri ikäpolvet asuvat ja elävät luonnollisesti toistensa kanssa. Puoluepoliittisen kinastelun on loputtava, erityisesti eläkepoliittisia päätöksiä tehtäessä. Puolueet keskittyvät niin hanakasti omien keinojensa paremmuuden viestimiseen, ettei rakentavalle yhteistyölle jää sijaa. Monessa asiassa ei kyetä antamaan periksi omista kannoista, koska ehdotus tuli vastapuolueelta ja ei haluta auttaa vastapuolen ohjelmaa, vaikka loppu tulos hyödyttäisi kaikkia. Valitettavan usein suomalainen puoluepolitiikka ei tunnuta näkevän metsää puilta – varsinkaan kun puhutaan kuluista, menoista ja leikkauksista – numeroista, jotka ovat kuitenkin ihan oikeita ihmisiä. Eläkeläiset eivät ole toisarvoisia kansalaisia vaan selkäranka jonka varaan Suomi on rakennettu. Kaikki se tieto, taidot ja osaaminen jota pian noin 1,5 miljoonalla eläkeläisellämme on, on kallisarvoinen kansallinen voimavara jota meillä ei ole varaa menettää. Jokaisella meistä on oikeus vanheta arvokkaasti. Tulen tekemään kaikkeni arvoklaan vanhuuden puolesta koska haluan itsekin vanheta arvokkaasti! Mestari-kisällimallilla ikäihmiset ja nuoret voivat kohdata työpaikoilla. Haluan taata riittävän avun ja hoidon ikääntyville, ja antaa heille oikeuden valita itse elämästään ja terveydenhuollostaan. Omaishoitajien tulee saada parempaa tukea ja vapaa-ajan turvaa. Pyrin estämään yksinäisyyttä ja eristäytymistä tarjoamalla erilaisia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. Isovanhemmuutta pidetään tärkeänä ja tukemisen arvoisena, ja haluan mahdollistaa ikäihmisille lastenlasten hoitamisen turvallisesti. Verohelpotuksia tulee myös tarjota perheille, jotka asuvat yhdessä vanhempiensa kanssa. Arvostaa elämänkokemuksen myötä kertyvää viisautta, osaamista ja näkemystä: Tahdon varmistaa, että ikäihmisten osaaminen tunnistetaan myös työelämässä ja myös uuden opiskeluun rohkaistaan läpi elämän. Mestari-kisällimallin avulla saadaan ikäihmiset ja nuoret kohtaamaan työpaikoilla. Tahdon varmistaa ikäihmisten riittävän avun ja hoivan sekä kotona että palvelukeskuksissa: Seniorilla on oikeus päättää itse omasta arjestaan ja terveydenhuollostaan. Myös omaishoitajuutta on helpotettava paremmalla tuella, vapaa-ajan turvaamisella ja etuuksilla paikallisiin palveluihin. Tahdon torjua ikäihmisten yksinäisyyttä ja yksin jättämistä: Aktiivista ja merkityksellistä eläkeläiselämää on tuettava erilaisin harrastus- ja liikkumismahdollisuuksin. Näen isovanhemmuuden tärkeänä voimavarana perheiden arjessa ja tahtoo edistää isovanhempien mahdollisuuksia tuetusti hoitaa lastenlapsiaan. Esitän myös veronkevennystä perheille, jotka asuvat yhdessä iäkkäämmän vanhempansa kanssa. Eläkkeen on riitettävä elämiseen: Tehdään tasokorotus pienimpiin takuu- ja kansaneläkkeisiin, jotta kenenkään ei tarvitse valita ruoan ja lääkkeiden väliltä. Kevennetään pienimpien eläkkeiden verotusta. Tutkitaan myös mahdollisuus eri sosiaali- ja terveysmaksujen maksukattojen yhdistämiseen ja ajalliseen jaksottamiseen esimerkiksi puolivuosittain, jolloin monesta eri maksusta ei koidu alkuvuonna liian suurta taakkaa. Arvostetaan isovanhemmuutta: Eläkeläisissä on suuri potentiaali, joka pitää valjastaa yhteiskuntamme tueksi. Isovanhemmat ovat suuri voimavara lapsiperheiden arjessa. Tuetaan isovanhempia lisää perhevapaamallin avulla, joka mahdollistaa myös sukulaisten hoivavastuun. Eläkeläisten velkaantuminen on pysäytettävä: Monelle eläkeläiselle tulee yllätyksenä se, kuinka paljon eläkkeelle siirtyminen pienentää tuloja. Eläkeläisten taloustaitoja tulee parantaa ja tietoutta erilaisista eläkeläisalennuksista lisätä. Pikavipit eivät ole eläkkeiden paikkaamista varten. Eläkeläisten osaaminen tunnistettava: Eläkeläisillä on paljon työelämän viisautta ja osaamista, minkä eteenpäin siirtämiseen tulee panostaa. Hyödynnetään mestari-kisälli-mallia oppisopimuskoulutuksessa. Luodaan eläkeläisten työpooleja ja mentoriohjelmia, joissa hyödynnetään paremmin jo eläkkeellä olevien henkilöiden tiedot ja taidot. Tämä lieventää myös sukupolvien välistä kuilua. Ylilääkitseminen kuriin: Rationaalinen lääkehoito kaikille. Eläkeläisten koko lääkitysten kirjo tulisi tarkistaa kerran vuodessa. Nyt syödään paljon turhia lääkkeitä ja maksetaan niistä turhaan. Tuetaan perheen sisäisiä asumisratkaisuja: Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen on arkea monelle aikuiselle lapselle. Annetaan verohelpotus niille perheille, jotka majoittavat oman iäkkään vanhemman asumaan kotiinsa. Eläkekatto tukemaan eläkejärjestelmää: Valtion maksamalla eläkkeellä ei ole tarkoitus rikastua. Edistetään suurimpien eläkkeiden eläkekattoa. Tuetaan aktiivista eläkeläiselämää: Tuetaan eläkeläisten liikkumista ja kulttuuritapahtumiin osallistumista erilaisilla eläkeläisalennuksilla ja liikuntaseteleillä. Näin vähennetään terveysmenoja ja ennaltaehkäistään sairauksien puhkeamista. Oppia ikä kaikki: Oikeus oppia uutta pitää taata myös ikäihmisille. Esimerkiksi uuden kielen oppiminen pitää ajatuksen virkeänä ja uuden teknologian käyttöön opetteleminen auttaa arjessa. Kaikkea oppimista tulee tukea. Omaishoitajien asemaa parannettava: Helpotetaan omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä. Varmistetaan, että omaishoidontukea myönnetään samoin perustein koko maassa. Lisäksi tulee lisätä omaishoitajien vapaapäiviä ja varmistaa sijaishoidon laatu. Rohkaistaan kuntia lisäämään omaishoitajien etuuksia paikallisissa palveluissa. Kotihoito kuntoon: Turvatan riittävät resurssit kotihoidon käyttöön ja omaishoitajille, jotta ihmisten tarvitsema apu ja palveluiden laatu, kuten esim. syömisen avustaminen, kaupassa käyminen, siivoaminen ja peseytyminen, pukeutuminen ja pyykkihuolto, sängystä ja tuolista siirtyminen, kävely ja ulkona liikkuminen sekä wc-käynnit, säännöllinen lääkitys ym. toimet eivät vaarannu hoitajien kiireen ja resurssipulan vuoksi. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään. Pidetään huolta, että jokainen vanhus voi elää arvokkaasti myös kotonaan. Varmistetaan alan houkuttelevuus, työntekijöiden jaksaminen ja riittävä aika hoitotyöhön kotihoidossa.

Haluan luoda turvallisen yhteiskunnan, jossa jokaisella nuorella on paikkansa. Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurimpia haasteita. Nuorten työllisyyden, opintomahdollisuuksien ja harrastamisen edistäminen sekä yksinäisyyden ja pahoinvoinnin torjunta vaativat tulevina vuosina erityisen suurta huomiota. Edellytän, että suomalainen yhteiskunta huolehtii myös niistä jäsenistään, jotka eivät siihen itse pysty. Tavoitteeni on tukea lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vakaa talouskasvu ja työllisyyden kohentuminen luovat hyvän pohjan nuorten tulevaisuudelle. 1. Koulutus ja vapaa-aika: Loppu kiusaamiselle Kiusaaminen on vakava yhteiskunnallinen, ei pelkästään kouluja koskeva ongelma, jolla on kauaskantoisia seurauksia ja vaikutuksia ihmisiin, heidän terveyteensä ja käyttäytymiseen jopa vielä vuosia tapahtuneen kiusaamistilanteen jälkeen. Päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuri määrittää pitkälti sen, miten kiusaamiseen suhtaudutaan, puututaanko siihen vai katsotaanko sitä läpi sormien. Ryhmissä, joissa kiusaamisen toimintakulttuuri on löyhä ei kiusaamista ole osattu määritellä oikein ja sen on mahdollistettu jatkua jopa vuosien ajan. Tällaisissa ryhmissä yleensä kiusattu joutuu vaihtamaan toiseen päiväkotiin tai kouluun, koska kiusaamista ei saada kuriin. Kiusaamisen ehkäisemiseksi yhteiskunnassa on ensisijaisen tärkeää luoda selkeä ja vahva kiusaamisen määritelmä siitä, että kiusaamien on aina väkivaltaa – fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja, että kiusaaminen missään muodossa ei ole sallittavaa. Lisätään opetushenkilöstön koulutusta ymmärtää paremmin kiusaamista ilmiönä ja osaamista tunnistaa kiusaamisen erilaisia muotoja, niin päiväkodeissa, koulussa kuin nettimaailmassa, sekä keinoista miten kuulla kiusattua ja puuttua kiusaamiseen. Myös kiusaajaa on ymmärrettävä. Kiusaajan ymmärtäminen ei ole sama asia kuin kiusaamisen hyväksyminen. Tasapainoisen ihmisen ei tarvitse kiusata muita, vaan usein kiusaamisen taustalla on kokemus joukkoon kuulumisesta tai joukosta poissulkemisesta sekä hyväksynnän ja rajojen etsimisestä. Koulutetaan myös terveydenhuollon henkilöstöä tunnistamaan kiusaamisesta johtuvaa oireilua paremmin. Näin voidaan luoda kouluihin ja koko yhteiskuntaan toimintakulttuuria, joka ei normalisoi eikä hyväksy kiusaamista missään muodossa, ja jossa jokainen uskaltaa puhua kiusaamisesta avoimemmin. Lisäksi kouluissa myös opetustilojen suunnittelussa tulee huomioida kattavasti kaikkien tilankäyttäjien erityistarpeet, tilojen toiminnallisuus ja turvallisuus sekä terveellisyys. Investoinnit oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin maksavat itsensä takaisin monikertaisesti mm. sote-palveluiden kautta, kun pienempi osa ihmisistä voi pahoin. Yksinäisyyden ehkäisyn toimenpideohjelma Ihmissuhteiden ja aktiviteettien puuttuminen johtaa ulkopuolisuuden kokemukseen. Siksi seuraavalla hallituskaudella on luotava poikkihallinnollinen toimenpideohjelma, jolla torjutaan lisääntynyttä yksinäisyyttä. Digitaaliset nuorisotalot Perinteiset nuorisotalot tavoittavat vain pienen osan nuorista. Luomalla digitaalisia nuorisotaloja voidaan tavoittaa monta netin ääressä olevaa nuorta ja tukea sosiaalisten suhteiden syntymistä sekä ohjata heitä tukipalveluihin. Opinto-ohjaus kuntoon Opintojen ohjauksella edistetään sopivan alan löytymistä sekä ehkäistään välivuosia ja keskeyttämisiä. Opinto-ohjauksen saatavuutta, henkilökohtaista ohjaamista ja jälkiohjausta on parannettava jokaisella opintoasteella. Tukea pääsykoe valmistautumiseen Pääsykokeita hyödyntävien oppilaitosten on tuettava nuoria kokeeseen valmistautumisessa, jolloin jokainen saisi varallisuuteensa katsomatta tukea pääsykoemateriaaliin perehtymisessä. Verkossa toteutettu valmennus edistäisi myös alueellista tasa-arvoa. Työelämä- ja yrittäjyystieto pakolliseksi kouluihin Esittää työelämä- ja yrittäjyystiedon lisäämistä oppiaineeksi perusopetukseen, jolloin nuoret saisivat tarvittavia taitoja työelämässä pärjäämiseen. Myös lukioissa ja am-matillisessa koulutuksessa on laajennettava yrittäjyyskurssien tarjontaa. Toimivat oppisopimusmarkkinat Koulunpenkki ei houkuttele kaikkia, joten työssäoppimista on lisättävä. Haluan kaksinkertaistaa oppisopimuskoulutuksen määrän. Kisälliksi haluavan pitää aina päästä mestarin oppiin. Lähiopetus ja kaveriporukka Riittävästä lähiopetuksen määrästä on huolehdittava ja on varmistettava, ettei oppipolusta tule liian yksilövetoinen. Monille kaveriporukan merkitys on suuri ja puurtaminen sujuu paremmin, kun on tukiverkkoa ympärillä. Sosiaaliset taidot ja tunnetaidot Vuorovaikutustaitojen opettelu on otettava kiinteämmin osaksi koulupolkua. Näitä taitoja harjoittamalla ehkäistään kiusaamista ja yksinäisyyttä, ja parannetaan valmiuksia solmia ystävyyssuhteita ja tulla toimeen hankalienkin tunteiden kanssa. Laadukasta varhaiskasvatusta Panostetaan varhaiskasvatuksen laatuun mm. osapäivähoidon erillisestä mitoituksesta luopumalla. Turvallinen ympäristö, mahdollisuus oppimiseen ja pysyvät hoitosuhteet ovat lapsille tärkeitä. Varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset. Harrastuspassi valtakunnalliseksi Sinisten (nyk. Korjausliike) hallituksessa toteuttama Harrastuspassi tulee levittää kaikkien kuntien käyttöön. Harrastuspassi on nuorten älypuhelinsovellus, jolla nuori pääsee helposti ja jopa maksuttomasti kokeilemaan eri harrastuksia. Harrastuspassi edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa perheiden varallisuudesta riippumatta. Tukea edullisiin liikuntaharrastuksiin Liikunta lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Harrastusmahdollisuudet on pyrittävä sijoittamaan lähelle koulua ja koulupäivän yhteyteen, mikä laskee kynnystä osallistua harrastuksiin. Seuraavalla hallituskaudella on kasvatettava seuratukea, jolla tuetaan nimenomaan lasten ja nuorten harrastuksia, joiden kuukausimaksut ovat alle 50 euroa. Kutsunnat kaikille Kutsunnat tulee laajentaa koskemaan koko ikäluokkaa. Tällöin kutsunnoissa voidaan tavoittaa kaikki nuoret kerralla, saada tietoa nuorten terveydentilasta, jakaa tietoa nuorten tukipalveluista sekä kannustaa nuoria liikunnan pariin. 2. Tuki ja turva: Yhden luukun taktiikka Nuorten tukipalvelut koulutus-, työllistymis- ja harrastusasioissa on keskitettävä ympäri maata toimiviin Ohjaamoihin, joka on vakiinnutettu, menestynyt ja laajasti nuorten kehuma konsepti. Ohjaamot tarjoavat tukea nuorten arjen hallintaan. Lapsiperheköyhyyttä ehkäistävä Hyvistä koulutusmahdollisuuksista on huolehdittava ja köyhiä lapsiperheitä tuettava. Sinisten (nyk. Korjausliikkeen) aloitteesta hyväksytty lähes 50 euron kuukausittainen oppimateriaalilisä on hyvä alku köyhien perheiden tukemiseksi. Opintotuen huoltajakorotus on nostettava 75 eurosta 150 euroon. Täydentävään toimeentulotukeen tulee määritellä yhteneväiset summat, joilla lapsien harrastuksia tuetaan. Vanhemmuutta tuettava Tarjotaan lapsiperheille lisää palveluita vanhemmuuden tueksi. Sähköiset tukipalvelut vanhemmille on otettava käyttöön koko maassa, ja tukea on tarjottava myös kouluikäisten lasten ja nuorten vanhemmille. Lapsivaukutukset tulee arvioida kaikessa päätöksenteossa Lapsivaikutusten arviointiin Suomessa velvoittaa mm. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokuntakin ovat velvoittaneet hallitusta edistämään lapsibudjetointia. Tästä huolimatta riittävää lapsivaikutusten arviointia ei juuri tehdä, kunnissa tai valtionhallinnossa. Useissa keskeisesti lasten elämään vaikuttaneissa korona-ajan päätöksissä ei arvioitu lapsivaikutuksia. Kiire tai tiedon ja osaamisen puute ei ole perustelu sivuuttaa lasten mielipiteiden ja lapsivaikutusten selvittämistä. Liian usein erilliset päätökset yhdessä vaikuttavat lasten tai lapsiryhmien hyvinvointiin ennakoimattomasti ja kielteisesti. Perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen päätöksentekoon vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös konkreettisesti tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa ja tarjoaa mahdollisuuden ennakoida ja välttää virheitä. Talouspäätösten ja suoria lasten ja perheidenpalveluita koskevien päätösten lisäksi lapsivaikutusten arviointia tulee toteuttaa esimerkiksi liikennesuunnitelmissa ja kaavoituksessa. Etsivällä nuorisotyöllä suoraan kentälle Etsivän nuorisotyön toiminta on arvokasta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sen rahoitus on turvattava. Nuorten yksilöllistä kohtaamista täytyy lisätä esimerkiksi liikkumalla nuorten parissa lähiöissä, kouluissa ja kauppakeskuksissa. Jokaisella syrjäytyneellä nuorella tulisi olla jokin luottoaikuinen tai tuki-perhe, jonka luokse kääntyä. Näin myös yksilöitä vastuutetaan kantamaan huolta nuorista. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannettava Mielenterveysongelmiin on päättäväisesti puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Etenkin tulisi kiinnittää huomiota hoitoon pääsemisen nopeuttamiseen. Myös päihde-, peli- ja some-riippuvuuteen tarjottavaa apua ja vanhemmille suunnattavaa kasvatustukea on syytä kehittää. Lastensuojelun aliresursointiin on puututtava Lastensuojelun alimiehitystä on ehkäistävä. Sopiva asiakasmäärä on korkeintaan 30 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Liian suuret asiakasmäärät lisäävät riskiä vääriin päätöksiin ja heikentävät lasten mahdollisuuksia tuen saantiin. Lastensuojelun jälkihuoltoon panostettava Nuorille tulee tarjota psykososiaalista tukea aina sijoituksen loppumisen jälkeen, jolla tuetaan aikuiselämään siirtymistä. Jälkihuollon pitää olla muutakin kuin pelkkä asunnon hankinta ja toimeentulon turvaaminen. Korjausliikkeen perusturva käyttöön Korjausliikkeen perusturvamalli takaa heikoimmassa asemassa oleville perusturvan ilman byrokratiavuorta. Lisäksi se tekee työnteosta aina kannattavaa, koska matalapalkkaisille maksetaan palkan päälle käänteistä tuloveroa. Tämä tukee etenkin nuoria, jotka tekevät tyypillisesti lyhyitä määräaikaisia työsuhteita. Pikavippien mainonta kiellettävä Pikavipit aiheuttavat monille nuorille velkakierteen, jonka seuraukset näkyvät vuosien tai jopa vuosikymmenten päähän elämässä. Ylivelkaantumista on hillittävä esimerkiksi pikavippien mainontakiellolla ja asettamalla korkokatto. Alueiden eriarvoistuminen pysäytettävä Asuntopolitiikalla ja kaavoituksella on vaikutettava siihen, että erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista lähtöisin olevia perheitä asuu samoilla alueilla. Jotta kotoutuminen onnistuu, maahanmuuttajien ei tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin, jonne huono-osaisuus kasaantuu. Jakautuminen hyviin ja huonompiin kouluihin on estettävä. Koulujen arvostusta on kohotettava mm. erikoistumislinjojen avulla. Maahanmuuttajanuoret osaksi suomalaista yhteiskuntaa Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen on kasvava ilmiö. Tärkeintä on vuorovaikutus kantaväestöön kuuluvien nuorten kanssa, jotta esimerkiksi suomen kielen oppiminen toteutuu. Esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjen on tärkeä osallistua liikunta- ja terveyskasvatukseen, ja erillisten maahanmuuttajapalvelujen, -ryhmien ja -nuorisotilojen sijaan on pyrittävä yhteistoimintaan. On myös korostettava naisten ja miesten tasa-arvoa työllistymisen ja opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi. Ennaltaehkäisyä pysyvällä rahoituksella Palveluiden painopistettä on yhä saatava vietyä korjaavista toimenpiteistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja lyhytkestoisista paikallisista hankkeista on päästävä pitkäjänteiseen, valtakunnalliseen toimintaan. Hyvät käytännöt on otettava käyttöön koko maassa pysyvällä rahoituksella.

Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin, jonka kykyjä tulee kehittää uusien uhkien, erityisesti kyberuhkien, varalta. Puolustusselonteko tulee laatia jokaisella hallituskaudella, ja kansainvälistä puolustusyhteistyötä tulee syventää. Suomen on kyettävä vastaamaan erilaisiin sotilaallisiin uhkiin ja hyökkäyksiin. Kertausharjoitusten määrää tulee nostaa ja reserviläisten osaamisesta on pidettävä huolta. Puolustusmenoja tulee korottaa pysyvästi, jotta maan oma teknologiaosaaminen, puolustusteollisuus ja kansainvälinen innovaatioyhteistyö vahvistuvat. Sotilastiedustelun valmiuksia tulee parantaa, sillä suurvaltojen valtapeli muodostaa uhan Suomelle, erityisesti hybridivaikuttamisen ja -sodankäynnin muodossa. Suomen sotilaallinen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle. Suomen puolustuksen kivijalan muodostavat yleinen asevelvollisuus ja koko maan kattava puolustuskyky. Suomella on oltava uskottava kyky ennaltaehkäistä ja torjua sotilaalliset hyökkäykset itse. Vain yleinen asevelvollisuus takaa tarpeeksi suuren sodan ajan reservin. Valikoiva, saati vapaaehtoinen asevelvollisuus on Suomen oloissa ja Suomen kokoisessa maassa mahdoton ajatus. Vahvaa kannatusta nauttiva yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää nykymuodossaan. Itsenäisyytemme turvaamiseksi on pidettävä huolta siitä, että riittävän moni suorittaa varusmiespalveluksen. Suomen oman puolustuksen on oltava vahva ja toimiva, sillä vain se takaa riittävän ja uskottavan pelotteen. Maamme puolustuksen kivijalka on osaava reservi. Reservin osaamisesta ja toimintakyvystä on pidettävä huolta. Kertausharjoitusten määrää tulee nostaa ja turvata reserviläisten ampumaharjoittelu. Reserviläisten tulee myös itse pystyä vaikuttamaan niihin tehtäviin, joihin heidät sodan ajan joukoissa sijoitetaan. Reserviläisten siviili osaamista on kyettävä käyttämään maanpuolustuksen tarpeisiin. Reserviläisten ja Puolustusvoimien välisen yhteydenpidon tulee olla säännöllistä. Suomen on kyettävä vastaamaan sekä sotilaalliseen painostukseen, nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan että laajamittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen. Puolustusmenoja tulee korottaa pysyvästi. Suomen tuvallisuuspoliittinen asema Kansainvälisessä puolustusyhteistyössä on merkittävä Idän ja Lännen välissä. Kasvava Naton vaikutuspiiri Venäjän rajojen tuntumassa lisää myös Venäjän varustautumista ja nostaa konfliktin mahdollisuutta tahdottiin sitä tai ei. Paras keino vahvistaa Eurooppalaista turvallisuutta on lisätä Nato- ja EU-jäsenmaiden keskinäistä puolustus-, tiedustelu ja viranomaisyhteistyötä. Kasvavat rahalliset panostukset puolustusmenoihin vahvistavat Suomen omaa teknologiaosaamista, puolustusteollisuutta ja kansainvälistä innovaatio yhteistyötä. Sotilastiedustelun valmiuksia tulee parantaa ja kehittää. Suurvaltojen valtapeli muodostaa aina varteenotettavan uhan Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle. Eurooppa on sodassa Venäjän kanssa ja mm. tietoliikenteeseen vaikuttamis yritykset ja kyberturvallisuuteen liittyvät uhat ovat todellisia myös Suomessa niin Venäjän, kuin myös Kiinan taholta. Sotilaallisten uhkien monimuotoistuessa hybridivaikuttamiseen ja -sodankäyntiin liittyviin ilmiöihin kuten valtamedioiden toimintaan erilaiseen päätöksentekoon ja kansalaisvaikuttamiseen ja niiden torjumiseen on varauduttava entistä tarkemmin ja voimakkaammin. Sotilastiedustelun ja tiedonvaihdon tiivistäminen Nato-liittolaisten kanssa sekä EU-jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten välinen koordinaatio on ensisijaisen tärkeää koko Suomen kattavan maanpuolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kansainvälistä puolustusyhteistyötä tulee edistää. Suomi kehittää kumppaniensa kanssa järjestelyjä, joita voidaan hyödyntää kaiken avun saamiseksi myös sotilaallisen kriisin puhjetessa. Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat ovat tärkeimmät kumppanimaamme. Puolustusyhteistyötä Naton, EU:n ja Nordefcon puitteissa kehitetään. Puolustusvoimien tulee järjestää ja osallistua suuriin kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Suomi liittyy puolustusliitto Natoon ja kehittää toimintakykyjään. Suomen ja Naton kansainvälisessä puolustusyhteistyössä tulee keskittyä valmiuksien ja koulutustoiminnan kehittämiseen sekä hybridiuhkien ja kriisien torjuntaan. Myös yhteisiä puolustussuunnitelmia ja sotilaallista kansallista puolustuskykyä on kehitettävä yhdessä. Pysyvä Naton tukikohta Suomeen Voi olla yksi tapa vahvistaa Suomen suvereenia asemaa Euroopan ja Naton-jäsenmaihin kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Kansainvälisessä puolustusyhteistyössä painopiste on suorituskykyjen kehitäämisessä ja harjoitustoiminnassa. Siviilipalvelusta on uudistettava. Siviilipalvelusta on kehitettävä kriisiajan ja kokonaisturvallisuuden tarpeita vastaavaksi koulutukseksi. Sitä tulee kehittää mm. kriisitilanteita, väestönsuojelua, huoltovarmuutta ja terveydenhoitoa tukemaan. Siviilipalveluksen suorittaneista tulee muodostaa siviilipalvelusrekisteri poikkeusolojen tilanteita varten. Korjausliikkeen kansalaispalvelusmalli ei korvaisi siviilipalvelusta. Maanpuolustusta on kehitettävä koskemaan kaikkia kansalaisia. Suomen perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus kuuluu kaikille. Maanpuolustustietoisuuden lisäämiseksi kannatamme kansalaispalvelusta, joka olisi kaikille kansalaisille avoin ja vapaaehtoinen, kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä tukeva noin kuukauden mittainen kurssi, joka ei korvaisi asepalvelusta. Lisäksi toisen asteen opetukseen tulee sisällyttää kurssi, joka tarjoaa tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle. Naisten osallistumismahdollisuuksia maanpuolustukseen on laajennettava. Tällä hetkellä Puolustusvoimien resurssit eivät riitä sekä mies-, että naisikäluokan kouluttamiseen tehokkaasti. On kuitenkin tärkeää, että myös naiset saavat enemmän tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta. Naisten vapaaehtoista maanpuolustus koulutukseen hakeutumista tulee edistää ja kansalaispalveluksen muotoja kehittää edelleen vastaamaan muuttuneista maanpuolustuksen tarpeita. Koko ikäluokalle suunnatut, naisille ja miehille yhteiset kutsunnat olisivat hyvä keino edistää tietoisuutta varusmiespalveluksesta ja maanpuolustukseen liittyvistä asioista. Koko ikäluokkaa koskeviin laajennettuihin kutsuntoihin tarvittavat resurssit on selvitettetävä ja uusille naisille suunnatuille koulutusohjelmille on varattava riittävät lisäresurssit, jotta uudistuksia ei tehdä nykyisen asevelvollisuuden kustannuksella. Suomen maanpuolustukselle on varattava riittävät resurssit. Puolustusbudjetin taso on nostettava vähintään kahteen prosenttiin BKT:stä, jotta puolustuksella on uskottavat resurssit. Puolustusvoimien pysyvä materiaali-investointitason lisäresurssitarve huomioidaan puolustusbudjetissa Euroopan muuttuneen turvallisuus tilanteen vuoksi, vuodesta 2023 alkaen, jotta tärkein puolustushaara, maavoimat, ei näivety. Puolustusvoimien henkilöstön määrää nostetaan vuoden 2012 tasolle. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnan kehittämistä jatketaan. Vapaaehtoista maanpuolustusta tulee kehittää edelleen niin, että koulutuksessa otetaan järjestelmällisemmin huomioon maanpuolustuksen tarpeet kokonaisuutena. MPK:n rooli reserviläisten osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä maanpuolustustahdon vahvistamisessa on keskeinen. Vapaaehtoiselle maanpuolustukselle on taattava riittävät resurssit tehtäviensä toteuttamiseksi. Ottawan sopimuksesta on irtauduttava ja miinoista luopumisen myötä menetetty pelotevaikutus palautettava. Suomen on irtauduttava jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon Suomi aikanaan virhearvion seurauksena liittyi. Irtautuminen on mahdollista vain rauhan aikana. Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokas ase osana uskottavaa puolustusta. Perustetaan turvallisuusministeriö. Yhdistetään puolustus- ja sisäministeriö uudeksi turvallisuusministeriöksi. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat uusien uhkien myötä yhä selvemmin toisiinsa limittyneitä. Esimerkiksi rajaturvallisuus ja rajojemme vartiointi kuuluvat olennaisena osana sotilaalliseen maanpuolustukseen. Uusi turvallisuusministeriö kokoaisi kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen ohjauksen saman katon alle, jotta maanpuolustuksen näkökulmat pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin on rajoitettava. Kaksoiskansalaisuus on ongelma kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävissä viroissa, sillä kaksoiskansalaisuuden omaava henkilö voi kriisitilanteessa joutua painostuksen alaiseksi tai lojaliteettiristiriitaan kahden valtion välillä. Säädettävään rajoitukseen tulee kuitenkin sisällyttää kaksoiskansaisille mahdollisuus erivapauteen viranhaussa. Lainsäädäntöesityksiin tulee tehdä arvio niiden vaikutuksista kansalliselle turvallisuudelle. Kansallinen turvallisuus jää arvioimatta useampien lainsäädäntöehdotusten kohdalla. Se voi pahimmillaan johtaa kansallisen turvallisuuden heikkenemiseen ja lainsäädännön muutostarpeeseen myöhemmin. Erityisesti digitalisaatio tuo yhteiskuntaan mahdollisuuksia, mutta myös uusia haavoittuvuuksia. Kehitetään kotimaista puolustus teollisuutta ja edistetään vientiä. Kotimainen puolustusteollisuus on osa huoltovarmuutta, ja sen toimintaedellytykset on turvattava. Puolustusteollisuus on huomioitava kotimaisessa innovaatiorahoituksessa. EU-yhteistyössä Suomen kannalta tärkeä tavoite on tasapainoisten puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden luominen niin, että myös pk-yrityksillä on mahdollisuuksia osallistua puolustusteollisiin hankkeisiin ja vientiin. Puolustusvoimien kiinteistökustannukset on saatava hallintaan. Puolustusvoimia kuppaava Senaatti-kiinteistöt on pilkottava ja Senaatin käytössä olevat rakennukset siirrettävä takaisin Puolustusvoimien omaan käyttöön. Puolustushallinnon rakennuskannasta tulisi muodostaa ”Torni-kiinteistöt”, joita hoitaa puolustushallinnon rakennuslaitos. Tämä edesauttaa myös sitä, että Puolustusvoimilla jää enemmän resursseja kasarmien sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Varusmiesten kotiuttamisraha on palautettava. Aiemmin voimassa ollut kotiuttamisraha on hyvä keino niiden varusmiespalveluksesta kotiutettujen auttamiseksi, jotka uhkaavat jäädä palveluksen jälkeen tyhjän päälle. Varusmiesajan on kerrytettävä myös eläkettä. Varuskunta jokaiseen maakuntaan. Edelliset hallitukset ovat lyhytnäköisesti lakkauttaneet varuskuntia ympäri Suomea. Maapuolustustahdon ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseksi tulee perustaa varuskuntia jokaiseen maakuntaan, mikä on tärkeää koko maan puolustamisen kannalta.

Haluan tarjoaa uskottavan, toimivan ja järkiperäisen ratkaisun maahanmuuton haasteisiin ilman syrjiviä asenteita ja vihamielisyyttä. Tulevan vuosikymmenen kuluessa yli 65-vuotiaiden ihmisten määrä Suomessa tulee kaksinkertaistumaan. Samaan aikaan työssäkäyvät ikäpolvet pienentyvät ja vuosia jatkuneen alhaisen syntyvyyden takia väestömme pienenee hälyttävää vauhtia. Hyvinvointiyhteiskunnallemme tämä yhtälö on kestämätön. Suomen on tehtävä tavoitteellista maahanmuuttopolitiikkaa. Osana sitä tarvitsemme lisää osaamis- ja työperäistä maahanmuuttoa. Meidän on luotava houkuttelevat edellytykset työpeäriselle ja osaamisperustaiselle maahanmuutolle, jotta Suomesta tulee houkuttelevampi kohdemaana niin ulkomaisille sijoituksille kuin korkeasti koulutetuille osaajille työllistyä ja kotoutua. Palkkauksen on oltava kannustavampaa ja verotuksen keveämpää. Lisäksi meidän on sallittava englannin kieli kolmantena kielenä työmarkkinoilla, muuten rajoitamme itseämme ja suljemme suuren joukon ammattilaisia työmarkkinoidemme ulkopuolelle. Suomen on syytä olla hyvä kohdemaa niille, jotka ovat kyvykkäitä kehittämään Suomea, toimimaan yhteiskunnan itsenäisinä jäseninä ja edistämään suomalaisten hyvinvointia. Maahanmuuton on oltava hallittua, Suomen taloudellisen kantokyvyn huomioivaa ja sisäisen turvallisuuden kannalta järkevää. Suomen on voimavarojensa puitteissa autettava hädänalaisia ihmisiä ja osoitettava lähimmäisenrakkautta. Maahanmuutto on monitahoinen ilmiö. Humanitaarinen maahanmuutto on luonteeltaan täysin erilaista kuin esimerkiksi työn tai opiskelun perässä tapahtuva maahanmuutto. Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu talouden rakenteellisiin ongelmiin tai hiipuvaan väestökehitykseen, eikä myöskään kestävä vastaus lähtömaiden ongelmiin. Laajamittainen maahanmuutto voi jopa pahentaa niitä. Turvapaikkapolitiikassa avainasemassa ovat oikeudenmukaiset turvapaikkaprosessit ja niitä seuraavat tehokkaat kotouttamistoimenpiteet tai nopeat palautukset. Turvapaikat voidaan myöntää myös halukkaisiin kolmansiin maihin. Tavoitteemme on oltava suojella mahdollisimman montaa vainottua, joten suojelua tulee tuottaa siellä, missä sitä saadaan eniten resursseihin nähden. Turvapaikkajärjestelmän taloudelliseen hyväksikäyttöön kannustavat vetovoimatekijät on poistettava. Humanitaarisen maahanmuuton määrä ei saa kasvaa yli Suomen kantokyvyn. Kotoutumisen epäonnistuminen voi tarkoittaa yleisen turvallisuuden vähenemistä ja yhteiskuntarauhan sekä yhteisöllisyyden heikkenemistä. Maahanmuuttajilla on itsellään päävastuu kotoutumisestaan, joka on mahdotonta ilman heidän omaa aktiivisuuttaan. EU:n yhteiset toimet ovat tärkeitä, mutta meidän on tarvittaessa oltava myös rohkeasti eri mieltä EU:n maahanmuuttopolitiikasta, jos kansallinen etumme sitä vaatii. 1. Työperäinen maaanmuutto: Kyllä taloudellisesti kannattavalle maahanmuutolle. Kannattavaa maahanmuuttoa on lähtökohtaisesti esimerkiksi tutkimuksen, koulutuksen tai korkean tason työpaikkojen vuoksi tuleva maahanmuutto, joka hyödyttää Suomea. Pisteytysjärjestelmä käyttöön Suomen on siirryttävä kohti yksilöllisempää maahanmuuton tarkastelua, jossa työperäiset maahanmuuttajat valikoituvat Suomeen pisteytysjärjestelmän kautta esimerkiksi osaamisensa, kielitaitonsa, työkokemuksensa ja sopeutumiskykynsä vuoksi. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta järjestelmä tulee uudistaa Saatavuusharkinnasta voidaan pääosin luopua, mutta samalla on tärkeä valvoa, ettei synny väärinkäyttöä ja että uudistus hyödyttää Suomea. Tämänkin tulisi olla osa tavoitteellista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa asetetaan selkeät ehdot ja tavoitteet Suomeen suuntautuvalle maahanmuutolle. Suomeen ei saa syntyä halpatyömarkkinoita, eikä suomalaista työntekijää pidä korvata ulkomaisella työehtojen ja palkkauksen polkemiseksi. Ulkomaalaisten palkkaamisessa on noudatettava suomalaisia työehtosopimuksia. Lupahakemusten käsittelyyn lisää tarkuutta Etenkin kunnianhimoista kasvuyrittäjyyttä edistävää ja Suomeen osaajia tuovaa start-up-oleskelulupamenettelyä on kehitettävä. Lisäksi kaikkia työlupaprosesseja on nopeutettava. On kaikkien etu, että päätökset eivät viivästy, ne on arviotu oikeudenmuaksieti päätökset perustuvat tosiasioihin olettamusten sijaan. Luvan hakijoiden oikeusturvaa on vahvistettava. 2. Humanitaarinen maahanmuutto: Turvapaikkajärjestelmä on uudistettava Turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä Euroopan ulkopuolelle, jotta väärinkäyttöä ja hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki ei pääse syntymään. Turvapaikkakriisi osoitti nykyisen järjestelmän heikkoudet ja romahdutti sen uskottavuuden. Turvapaikkoja lähtömaiden lähelle Turvapaikat voidaan myöntää myös halukkaisiin kolmansiin maihin tai väliaikaismajoituksiin lähelle käsittelykeskuksia. Tavoitteemme on oltava suojella mahdollisimman montaa vainottua, joten suojelua tulee tuottaa siellä, missä sitä saadaan eniten resursseihin nähden. Kiintiöpakolaisina lapsia Kiintiöpakolaisuus on arvaamatonta turvapaikkajärjestelmää parempi väylä hädänalaisten auttamiseen. Kiintiöpakolaisissa tulee inhimillisistä syistä suosia heikoimmassa asemassa olevia, kuten vanhempansa menettäneitä pieniä lapsia ja vainottuja kristittyjä. EU:n sisäisten siirtojen perustuttava vapaaehtoisuuteen Euroopan tasolla rakennettavat taakanjakokiintiöt ja sisäiset siirrot eivät ole kestävä ratkaisu, vaan kannustavat sosiaalisen siirtolaisuuden lisääntymiseen. EU:n sisäisten siirtojen tulee perustua jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen. Turvapaikkaprosessista nopeampi ja laadukkaampi Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava. Valheellisten tietojen kuten väärän iän ilmoittamisen tulee aina johtaa seuraamuksiin turvapaikkaprosessissa. Jo rajalta on pikamenettelyllä käännytettävä aiemmin kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Toimivat palautukset Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava tehokkaasti. Jos laittomasti maassa oleskelevia ei saada poistettua maasta, koko turvapaikan hakemiseen liittyvä prosessi on turha. Vapaaehtoisen paluun järjestelmä on kustannustehokas, joten sen kannustavuutta on parannettava. Ulkomaalaisvalvontaa tehostettava Turvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että viranomaisten on tiedettävä Suomessa oleskelevien ihmisten henkilöllisyys. Poliisi tarvitsee lisäresursseja laittomasti maassa olevien tavoittamiseen. Rikolliset on karkotettava. Lähtökohtaisesti turvapaikanhakijoilta on edellytettävä nuhteettomuutta. Vakavaan rikokseen syyllistyneet turvapaikanhakijat on karkotettava maasta. Sukupuolten tasa-arvo on huomioitava Nykyinen turvapaikkajärjestelmä on epätasa-arvoinen: se suosii vahvoja ja jättää muut kriisien jalkoihin. On pyrittävä siihen, että humanitaarisesta maahanmuutosta noin puolet on molempia sukupuolia. Yksin maahan saapuneet lapset sijoitettava suomalaisperheisiin Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sijoittamista halukkaisiin suomalaisiin sijaisperheisiin pitää edistää. Ihminen kotoutuu paremmin perheessä kuin laitoksessa ja näin turvataan lasten kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tietojenvaihtoa tehostettava Tietojenvaihtoa on parannettava eri maiden ja eri viranomaisten välillä. Viranomaisilla on oltava käytössään tiedot esimerkiksi maahanmuuttajien asiakkuudesta eri alueiden sosiaaliturvapalveluissa, jotta järjestelmän väärinkäytökset huomataan. EU:n palautussopimukset kuntoon Palautus-sopimuksia on edistettävä. Suomen tulee kehitysavussa tukea vain sellaisia maita, jotka ottavat vastaan Suomesta palautettuja kansalaisiaan. Sisuviisumi käyttöön Poikkeuksellisella työllistymisellä, kotoutumisella ja suomen kielen opiskelulla tulee voida myöntää poikkeusmenettelyllä oleskelulupa. Perheenyhdistämiskäytännöt yhtenäisiksi Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla linjassa muiden EU-maiden kanssa, jottei niistä muodostu vetovoimatekijää. 3. Kotouttaminen ja kotouminen Edesautetaan maahansaapujia sopeutumaan suomalaisiin käytäntöihin Kotouttamistoimien piirissä olevien tulee hyväksyä länsimainen arvopohja. Rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä, kuten sharia-lakia, ei tule hyväksyä kulttuurisen monimuotoisuuden nimissä. Kotoutumisessa tärkeintä on Suomessa tarvittavien työelämätaitojen hankkiminen ja suomen kielen oppiminen. Tasa-arvokoulutusta osaksi kotouttamista Kotouttamisessa on panostettava etenkin suomalaisen tasa-arvon kunnioittamiseen. Naisten ja vähemmistöjen kunnioittaminen kuuluu länsimaiseen arvokäsitykseen. Kotouttamisessa on puututtava esimerkiksi lapsiavioliittoihin, perhe- ja parisuhdeväkivaltaan, avioliittoon pakottamiseen ja sukupuolielinten silpomiseen. Kerjääminen on kiellettävä Suurten kaupunkien katukuvassa näkyvä kerjäläisyys on epäinhimillinen ilmiö, jonka ympärillä on tutkitusti ihmiskauppaa ja muuta rikollisuutta. Kerjäläiset ovat myös vaarassa joutua itse rikoksen kohteeksi. Tehokasta ja tuloksellista kotouttamista Kotouttamisen ja yhteiskuntaan osallistuttamisen onnistumiseksi tulee panostaa erityisesti maahanmuuttajaperheiden äitien nopeaan kotouttamiseen, jotta heistä tulee osallistuva osa yhteiskuntaa eivätkä he jää koteihin omiin suljettuihin yhteisöihinsä. Yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvat äidit toimivat esimerkkinä lapsilleen. Lisäksi opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon enemmän monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä kuten kielitietoinen opetus, monilukutaito, sosioekologinen sivistys ja monialaisten oppikokonaisuuksien huomioiminen. Näin luomme myös maahanmuuttajataustaisille nuorille paremmat edellytykset opinnoissa menestymiseen ja nopeaan työllistymiseen. Maahanmuuttajilla on itsellään oltava päävastuu kotoutumisestaan, ja oma-aloitteisuutta tulee edellyttää. Maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten siirtymistä työelämään on nopeutettava huomattavasti nykyisestä. Kotouttamisen seurantaan on luotava toimivat mittarit. Ääri-islamistista radikalisoitumista ennaltaehkäistävä Keskeisin ongelma sopeutumattomuuden tunteesta ja turvattomuudesta yhteiskunnassa on syrjäytyminen, jonka syyt puolestaan voivat liittyä niin eriarvoistumisen kasvuun, maahanmuuttoon, radikalisoitumiseen kuin työttömyyteenkin. Suomeen tarvitaan ääri-islamistista radikalisoitumista ennaltaehkäisevä lainsäädäntöä ja radikalisoitumisen tunnistamisen koulutusta. Suomessa toimivien imaamien on oltava suomen kielen taitoisia. Ulkomainen rahoitus esimerkiksi moskeijahankkeisiin on kiellettävä. Suomen kansalaisuus on kunnia Suomen kansalaisuus ei saa olla itsestäänselvyys, vaan sen saamiseksi on myös vaadittava asioita: yhteiskuntakelpoisuutta, kotoutumista, suomen kielen taitoa ja sitoutumista Suomeen. Nämä tulee todentaa esimerkiksi kansalaisuuskokeella. Alueiden eriarvoistuminen pysäytettävä Alueiden eriytyminen ei johdu pelkästä tulotasosta tai maahanmuuttajataustasta. Kaupunginosien eriytyminen johtuu ensisijaisesti kaavoituksen epäonnistumisesta ja kaupungin usein epärealistisista kasvutavoitteista, jotka johtavat ”houkuttelevien” alueiden asuntorakentamisen kaavoittamiseen, jolloin aiemmin kaavoitetut alueet eivät rakennu täyteen ja alueet alkavat eriytymään. Tästä seuraa torso kaupunkirakenne, eli alueiden palvelutason on odotettua heikompi taso, liikkumistarve kaupungin sisällä on suuri ja alueet ovat keskenään eri näköisiä, jonka seurauksena asukkaat eivät viihdy omassa elinympäristössään ja alueiden houkuttelevuus vähenee. Tämän seurauksena hyväosaiset muuttavat pois ja alueesta tulee ”ei houkutteleva”. Alueelle jäävien asukkaiden sosiaaliset verkostot rapautuvat ja asukasrakenne yksipuolistuu. Luonnollisesti ihmiset hakeutuvat sinne missä heidän on hyvä olla ja elää. Uudisasuntorakentaminen ei ratkaise eriytymistä ja turvattomuuden tunnetta. Pahimmillaan epärealistiset kasvutavoitteet vain pahentavat asiaa. Siksi alueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa on osattava kattavasti ottaa huomioon eri asukasryhmien tarpeet ja odotukset luomalla heille toimiva ja viihtyisä elinympäristö, joka edistää asukkaiden hyvinvointia ja ylläpitää sitä. Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva Suomen kansalaisille on voitava maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, koska he lähtökohtaisesti ylläpitävät Suomen veropohjaa. Sosiaaliturvaa tulee rajata asumisperusteisuudesta tarkemmin ja tarvittaessa muuttaa myös perustuslakia. Anonyymi työnhaku käyttöön. Työnantajia tulee kannustaa anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoon, jolloin työnhakijoita arvioidaan heidän suoritustensa eikä taustojensa perusteella. Haluamme, että kaikki ovat työnhaussa samalla viivalla. Se on realismia ilman rasismia. Maahanmuuttajalapset päiväkotiin Päiväkotiympäristössä suomen kielen oppiminen on tehokasta. Varhaiskasvatuksella parannetaan valmiuksia käydä peruskoulua. Lasten varhaiskasvatuksen aikana tulee järjestää maahanmuuttajavanhemmille kieliopintoja. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistettävä. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä on tuettava esimerkiksi parantamalla neuvontapalveluita ja yleisesti pienyrittäjien asemaa sekä mentoroimalla yrityksiä perustavia maahanmuuttajia. Mahdollisuuksien tasa-arvoa maahanmuuttajille Kaikenlaiseen maahanmuuttajien syrjintään on puututtava päättäväisesti. Vastaavasti myöskään positiiviselle syrjinnälle ei ole hyväksyttäviä perusteita.