Copyright Tommi Aalto 2019

  • Tommi Sakari Aalto

Kiinan suunnitelma hallita maailmankauppaa

Päivitetty: 24o marras 2019


Uusi moottoritie Pakistanissa, uusi raideterminaali Kazakstanissa ja uusi satama Sri Lankassa sekä suuri silta Laosin maaseudulla - kaikki tiet johtavat Kiinaan.



Kaikkia edellä mainittuja rakennushankkeita yhdistää yhden maan kunnianhimoinen suunnitelma joka ulottuu kolmelle mantereelle ja koskettaa 60 % maailman väestöstä. Kyse on Kiinan Belt and Road -hankkeesta ("Vyö ja Tie") joka on modernin hirtorian kunnianhimoisin rakennushanke ja suunniteltu uudelleen ohjaamaan maailmankauppa Kiinan eduksi – tullakseen maailman johtavaksi suurvallaksi.


Vuonna 2013 kinan presidentti XiJunping piti puheen Kazakhstaninssa, jossa mainitsi muinaisen silkkitien:


”Meidän tulisi ottaa innovattivinen lähestymistapa ja yhdessä rakentaa taloudellinen vyö silkkitien varrelle”

Kuukautta myöhemmmin Indonesiassa Xi sanoi:


”Molempien osapuolten tulisi työkennelä yhdessä rakentaakseen 2000-luvun silkkitien merelle.”

Nämä kaksi olivat ensimmäiset maininnat Xin 4-8 biljoonan dollarin (1 biljoona = 1000 miljardia) arvoisesta perintöhankkeessta (menneisyydestä oppimiseta, nykyisessä elämisestä ja rakentamisesta.) Belt and Road Initiave:sta (BRI).


"Taloudellinen vyö" on maanpäällinen kuusiväyläinen reitti tuoda sisään ja viedä tavaraa ulos Kiinasta.


Kuten:

  • Rautatie joka yhdistää IsoBritannian Kiinaan

  • Öljyputket jotka yhdistävät Kaspianmeren Kiinaan

  • Pikaraideyhteydet Kaakkois-Aasiassa



Toinen osa hanketta - "Merten Silkkitie" – satamien ketju joka ulottuu Etelä-Kiinan mereltä Afrikkaan ohjaa myös kauppaa sisään ja ulos Kiinasta.



BRI sisältää myös öljynjalostamoita (Sinopec Refinery, Saudi Arabia), teollisuuspuistoja (Minsk Industrial Park, Valkovenäjä), voimalaitoksia (Vinh Tan 1 Thermal Power Palant, Vietnam), kaivoksia (Tavan Tolgoi Coal Deposit, Mongolia) ja valokuitukaapeleita (Fiber Optic Network, Pakistan) – jotka kaikki on suuniteltu helpottamaan muun maailman kaupankäyntiä Kiinan kanssa.

Tähän mennessä jopa kuudenkymmenen maan raportoidaan allekirjoittaneen yhteistyösopimuksen Kiinan kanssa, mukaan lukien Unkari, Kreikka, Mongolia, Malesia, Venäjä, Kenia, Mynmar, Kirgistan, Laos, Valkovenäjä, Sri Lanka Kambodza, Puola, Indonesia, Kazakstan, Pakistan, Italia – ja lista kasvaa koska Kiina markkinoi hanketta voittona kaikille.


Esim. BRI:n lippulaivahanke Pakistanissa. Pakistanilla on pysähtynyt talouskasvu ja korruptio-ongelma. Se ei ollut kiinnostava kohde kansainväliselle sijoitustoiminnalle ennen kuin Kiina astui kuvaan. Vuonna 2001 Kiina tarjoutui rakentamaan uuden sataman pieneen Gwadarin kalastajakaupunkiin. Vuoteen 2018 menessä satamasta ja sen jälkeen rakennetusta moottoritiestä, mukaan lukien vielä Pakistanin Kiinaan yhdistävästä rautatieyhteydestä tuli 62 miljardin arvoinen BRI-väylä tehdä kauppaa Kiinaan paikassa jossa "Taloudellinen Tie" kohtaa "Merten Silkkitien". Järjestely hyödytti molempia. Pakistanin GDP nousi korkeammalle kahdeksaan vuoteen ja maa solmi vahvat siteet Kiinan kanssa. Kiina puolestaan turvasi itelleen uuden vaihtoehtoisen maahantuontireitin erilaisille hyödykkeille, erityisesti raaka-aineille, kuten öljylle ja kaasulle Lähi-Idästä.


Tälläisten projektien kautta Kiina on löytänyt keinon tukea omaa talouttaan. Kiinalaiset rakennusyhtiöt joilla ei ollut yhtä paljon menestymismahdollisuuksia Kiinan sisämarkkinoilla ovat saaneet huomattavia hyötyjä BRI:stä ja vuonna 2017 seitsemän kymmenestä maailman suurimmasta rakennusyhtiöstä oli kiinalaisia.


Kuva: VOX Atlas

1.) China State Construction Engineering Corp.; 2.) China Railway Group Ltd.; 3.) China Railways Construction Corp. Ltd.; 4) China Communications construction Group Ltd.; 5.) Power Construction Corp. of China; 8.) China Metallurgical Group Corp.; 9.) Shanghai Construction Group.


Kiina hyötyy näistä hakkeista enemmän senkin takia niiden ehtoihin kuuluu vaatimus jonka mukaan Kiinan/kiinalaisten on oltava mukana rakentamassa niitä, kuten Pakistaniin rakennetun moottoritien ja Serbiaan rakenetun rautatieyhteden kohdalla.


Monien maiden on vaikea saada rahoitusta suurille rakennushankkeille lännestä taikka maailmanpankilta niiden, joko niiden piennen talouden, epävakaan hallinnon, tai lainoille asetettujen eettisten vaatimusten takia. Kiina puolestaan lainaa, tai toisin sanoen lahjoittaa ns. "kehitys apuna" paljon avokätisemmin rahaa jopa miljardien edestä näille maille erilaisiin hankkeisiin ilman vakuuksia ja raskasta byrokratiaa. Ainoa ehto on että kiinalaiset ovat mukana rakentamisessa. Ei ole yllättävää että BRI on otettu erittäin hyvin vastaan vähemmän demokraattisissa maissa.

”China is seen as more flexible and less bureaucratic.”, Bookings Institution (2017). Is China’s development finance a challenge to the international order?

Kiina on tehnyt sopimuksia autoritäääristen hallintojen, sotilasdiktatuurien ja monien maailman korruptoituneimpien maiden kanssa ja vaikuttaa myös konfliktialuiella mm. Afganistanissa, Ukrainassa, Yemenissä ja Irakisssa.


Kiinan halukkuus lainata rahaa epävakaille valtioille on herättänyt huolta useiden asiantuntijoiden keskuudessa.


"UN warns of financial risk in China’s One Belt One Road", by Dipanjan Roy Chaudhury, May 2017, The Economic Time

"China’s ‘Bet and Road’ initiative could be the next risk to the global financial system", by Karen Gilchrist, August 2017, CNBC

"Looming ‘dept risk’ threthen Belt and Road countries", by Gordin Watts, Macrh 2018, Asia Times

Lopulta näiden maiden täytyy maksaa investoinnit ja lainat Kiinalle takaisin - mutta korruptio ja konfliktit tekevät maksamisesta epätodennäköistä.


Tuore raportti paljasti että monet Kiinalle velkaantuneet maat ovat vaikeuksissa maksaa velkojaan takaisin (Valkovenäjä, Ukraina, Bosnia ja Herzegovina, Albaania, Egypti, Syyria, Irak, Jordania, Yemen, Etiopia, Kenia, Afganistan, Bhutan, Kambodza), mukaan lukien 8 maata (mm. Djobouti, Pakistan Tajikistan, Kirgistan, Laos, Mongolia) jotka ovat jo korkean riskiluokan maita eivätkä todennäköisesti pysty maksamaan lainojaan takaisin ollenkaan.


Minkä takia kiina sitten jatkaa lainaamistaa?

Koska BRI on muutakin kuin vain kauppaa.


Kiina lainasi Sri Lankalle 1,7 miljardia syvänmerensatamaa varten. Se oli avainasemassa Merellisen sillkitien varrella. 2017 mennessä oli kuitenkin selvää ettei Sri Lanka pystynyt maksamaan takaisin Kiinalta saamaansa lainaa, joten maksaminsen sijaan Sri Lanka antoi Kiinalle sataman hallinnan osana 99 vuoden vuorkasopimusta. Kiina hallinnoin vastaavasti myös strategista satamaa Pakistanissa, missä sillä on 40 vuoden vuokrasopimus. Myanmariin on tekeillä samanlainen satamasopimus. Tämän lisäksi Kiina on perustanut ensimäisen laivastotukkohtansa Djiboutiin, Arabian niemimaalle.


Nämä ovat kaikki merkkejä niin kutsutusta ”String of Pearls” Helmien Nauha -teoriasta. Se ennustaa, että Kiina yrittää perustaa ketjun laivastotukikohtia Intian valtamerelle, mikä antaisi sille mahdollisuuden asemoida sotalaivojaan alueelle vartioimaan ja turvaamaan hallinnoimiaan merenkulku- ja kauppareittejä alueella. Joten vaikka Kiina ei saakaan rahojaan takaisin se silti saavuttaa tärkeitä geopoliittisesti strategisia tavoitteita.



Kiinan kasvava talousmahti haastaa Yhdysvallat joka on ollut maailman johtava suurvalta viimeset vuosikymmenet. Yhdysvaltojen eristäytyminen ja nouseva protektionismi sekä samaan aikaan Yhdysvaltojen pienentyneet investoinnit maailmalla ovat heikentävät suuresti sen vaikutusvaltaa. BRI on Kiinan yritys kammeta lisää vaikutusvaltaa itselleen tullakseen seuraavaksi maaiilmaa johvaksi suurvallaksi. Rakentamalla kahdenvälisiä suhteita ja ottamalla haltuun kansainvälisen kaupan Kiina on jo matkalla tavoitteeseen.


Lisäksi on otettava huomioon Kiinan oman talouskasvun hidastuminen. Kiinalainen keskiluokka rikastuu ja matalapalkkaiset työt vähenevät, jonka seurauksena Kiina onkin alkanut aktiivisesti siirtämään omaa tuotantoaa Afrikkaan säilyttääkseen kilpailuetunsa kansainvälisillä markkinoilla.


Kun länsimaiset yritykset vuosikymmen sitten menivät Kiinan halvemman työvoiman ja tuottannon perässä, niin nyt Kiina puolestaan siirtää tuotantoaan Arfikan maihin halvan työvoiman ja tuotannon takia – kiinalaistaen Afrikan maiden talouden ja niiden harjoittamaa poliitista päätöksentekoa.


Vielä kymmenisen vuotta sitten noin kahdeksan kymmenestä Afrikan maasta äänesti YK:ssä Länsimaiden puolella, mutta nyt jo noin puolet on kääntynyt äänestämään Kiinan eduksi Kiinan harjoittaman pehmeä geopolitiikan takia. joka tarjoaa suuria investointeja ilman tiukkoja reunaehtoja ihmisoikeuksien tai ympäristön huomioimisesta.


Kiinan pyrkimykset maailmankaupan johtajaksi näkyvät myös meillä Suomessa ja niihin tulee kiinnittää erityista huomita.


Kiina tavoittelee aktiivisesti uusia raaka-aineita ja alueita hallintaansa. Se on tarjoutunut sijoittamaan Helsingin ja Tallinnan yhdistävään tunneliin ja nopean ratayhteyden kehittämiseen Helsingistä Lappiin arktiselle alueelle, jonne se suunnittelee uutta satamaa. Näillä toimillaan Kiina pyrki kasvattamaan vaikutusvaltaansa arkitesella alueella omien taloudellisten intressiensä takia.


On ymmärrettävä että tämän on puhtaasi Kiinan harjoittamaa pehemää geopolitiikkaa. Siinä missä yksi suurvalta pyrkii laajentumaan nopeasti konfliktin keinon, Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa hitaammin ja rauhallisesti kymmenen – viidenkymmenen vuoden kuluessa kärsivällisesti, pehemän geopolitiikan keinoin talouden kautta.



Kun tähän geopoliittiseen soppaan sekoitetaan vielä kiinalainen telejätti Huawei, alkaa käydä selväksi minkä takia Yhdysvallat ja useat Euroopan maat ovat huolestuneet Kiinan laajentuvasta vaikutusvallasta. Varsinkin kun Kiina on jo muutama vuosi aiemmin säätänyt lain joka velvoittaa jokaisen kiinan kansalaisen ja kiinalaisen yrityksen toimimaan, niin keskushallinnon pyytäessä, Kiinan tiedustelutoiminnan eduksi ja hyödyksi.


Tässä valossa on helpopi ymmärtää mistä kauppataisto Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä todella johtuu.


Kiinan ja Venäjän taloudelliset intressit arktisella alueella

kasvavat, niin turismin, talouden, kuin myös raaka-aineiden osalta ja kynnys näiden etujen sotilaalliseen puolustamiseen madaltuu. On syytä muistaa, että helppo raha ja investoinnit ovat houkuttelevia ja kuin antaisi pikkusormen Kiinalle, joka myöhemmin saattaakin viedä koko käden.


Arktisen alueen merkitys maailmantalouteen kasvaa suuresti lähitulevaisuudessa. Geologit ovat arvioineet alueella sijaitsevan jopa ~13 % aailman vielä löytämättömistä ja hyödyntämättömistä öljy- ja ~30 % maakaasuvarannoista.



Arktisen alueen maat mukaan lukien Kanada, Tanksa, Norja, Venäjä ja Yhdysvallat, ovat esittäneet aluevaatimuksia mannerjalustalla joka ulottuu maan päältä veden alle ennen putoamistaan syvyyksiin. Useiden maiden aluevaatimukset menevät päällekkäin ja YK:n tutkijat arviovat tieteellisesti grologisen tutkimus- todistusaineiston valossa sitä kenelle mitkäkin alueet Jäämerenen pinnanalaisella mannerjalustalla oikeutetusti kuuluvat. Venäjällä on suurin aluevaatimus Jäämerellä mannerjalustaan maantieteellisen kokonsa takia.



Maapallon keskilämpötilan nouseminen vapauttaa jäänalaiset alueet ja niillä sijaitsevat raaka-aineet paremmin hyödynnettäviksi.



Myös uusia kansainvälistä kaupankäyntiä nopeuttavia merenkulkureitteja avautuu Jäämerelle jonka seurauksena loogisesti myös sotilaalliiset intressit, erityisesti Venäjän, arktisella alueella kasvat. Venäjä onkin jo uudelleen käyttöönottanut Neuvostoliiton aikaisia laivasto- ja sotilastukikohtiaan Jäämerellä ja rakentaa uusia.



Kuten Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo puhui kovin sanoin Kiinasta ja Venäjästä ennen arktisten maiden kohtaamista Lappi Areenalla, Kiinan jätti-investoinnit arktisen alueen maissa ovat Kiinan yritys laajentaa vaikutusvaltaansa Jäämerellä, ja pyrkimyksen luoda jalansijaa esimerkiksi ydinsukellusveneilleen, joilla voisi uhata Yhdysvaltojakin.


”Peking yrittää rakentaa kriittistä siviili-infrastruktuuria, jotta se voisi vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan.” - Mike Pompeo, Yhdysvaltojen ulkoministeri

On syytä muistaa, että Kiina on tarkkailijajäsen arktisessa neuvostossa, mutta se ei ole, eikä siitä tule varsinaista jäsentä. Kiina ei ole arktinen maa, kuten Yhdysvaltojen ulkominsteri niin osuvasti huomatti.


Pompeo varoiti myös että:


”Venäjän aluevaatimukset voivat muuttua väkivaltaisiksi.”

Venäjä harjoittaa, ja on jo pitkän harjoittanut energiapoliittista vaikuttamista Euroopassa mm. soluttamalla FSP:n agentteja ja muita Venäjä-mielisiä henkilöitä yhteiskunnan eri osa aluielle; yhdistysten ja yritysten henkilöstöön, myös mediaan. Näiden henkilöiden tarkoitus on aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan ja saamaan aikaan Venäjää hyödyttäviä ratkaisuja erityisesti energian tuotannoon, ja tuontiin liittyvissä investoinneissa ja rakennushankkeissa. Energian tuotanto ja sen vieminen ulkomaille, erityisesti Eurooppaan on elintärkeää Venäjälle jonka talous on lähes kokonaan riippuvainen maan energiateollisuudesta ja Venäjä on valmis käytttään jopa kyseenalaisia keinoja näiden intressien turvaamiseksi.


Tästä hyvänä esimerkkeinä mainittakoon erinäiset Ydinvoimahankkeet joihin Venäjä pyrkii vaikuttamaan eri Euroopan maissa, sekä Itämerelle kaavailtu Nord Stream 2 -kaasuputki. Tämä on Venäläistä energia- ja valtapolitiikkaa.


Kuva: Kauppalehti

Koko Euroopan unionin ja sen kaikkien jäsenmaiden yksittäin, onkin syytä tarkastella hyvin kriittisesti ja riittävällä ymmärryksellä nyt ja tulevaisuudessa Kiinan sekä Venäjän suunnalta tulevia investointeja ottaen huomioon alueen geopolittisen turvallisuuden ja riippumattomuuden.


Pienen maan ei kuitenkaan tarvitse pelätä Kiinaa eikä Venäjää. Pelot ovat tunteita ja lamaannuttavat ihmisen. Vaara puolestaan on todellinen ja sen ymmärtämällä siihen voi varautua ja sen voi jopa kokonaan välttää järkevästi toimimalla.


Suomen kaltainen pieni maa voi hyötyä

suuresti kahden suurvallan kanssa tehtävästä kaupasta, kunhan osaamme neuvotella sopimuksia joista oikeasti hyödymme myös tulevaisuudessa.



#Kiina #Maailmakauppa #Geopolitiikka #Venäjä #Arktinenalue #Suomi #Eurooppa #Energiapolitiikka #Vaikuttaminen #BRI #OneBeltOneRoad #Silkkitie #Silkroad ##StringOfPearls #Ihmisoikeudet #Ilmastonmuutos #Konflikti #Velkakriisi #Suurvalta #Raakaaineet #Öljy #Maakaasu #Yhdysvallat #Euroopanunioni #EU #NordStream2 #Vaikutusvalta